Suomen riistakeskus View RSS

Vapaa kissa tai koira vaarantaa luonnon poikaset 12 May 10:00 PM (6 days ago)

Vapaana liikkuvat lemmikit, kissat ja koirat, voivat aiheuttaa luonnossa suurta tuhoa. Kissa ei kuulu luontoon – ilman valvontaa ulkoileva lemmikki on uhka pesiville linnuille ja nisäkkäiden poikasille.

Eläimillä on lisääntymisaika. Monilla nisäkkäillä on pienet poikaset ja linnut hautovat pesillään. Erityisen alttiita häirinnän aiheuttamille vaaroille ovat maassa pesivien lintujen ja nisäkkäiden poikaset.

– Irrallaan luonnossa juoksenteleva koira tai kissa voi aiheuttaa luonnossa suurta tuhoa. Hetkessä voi tuhoutua kokonainen lintupoikue, erikoissuunnittelija Marko Svensberg Suomen riistakeskuksesta kertoo.

Kissan irtipito ilman valvontaa omistajan ja haltijan pihapiirin ulkopuolella on kielletty, eikä lupaa siihen voi antaa. Jos kissa poistuu pihapiiristä ilman valvontaa, se on heitteillä.

– Myös nisäkkäiden, kuten jänisten ja kauriiden, poikaset ovat vaarassa joutua vapaana liikkuvien lemmikkien hampaisiin, muistuttaa Svensberg.

Koirat ulkoilutetaan kytkettyinä

Koirien ehdoton kiinnipitoaika on alkanut maaliskuun alussa ja jatkuu aina elokuun 20. päivään saakka. Myös tämän aikajakson ulkopuolella koiran irtipitoon on oltava lupa maanomistajalta tai metsästysoikeuden haltijalta. Lain säädökset koskevat kaiken rotuisia koiria.

Poikkeuksena kieltoon ovat viranomaistehtävät, viittä kuukautta nuorempi koira tai kun esimerkiksi noutavaa koiraa käytetään sepelkyyhkyn metsästyksessä. Koira saa myös oleskella alueen haltijan luvalla pihamaalla tai puutarhassa tai koiran pitämiseen varatulla aidatulla alueella.

Metsästyslaki antaa mahdollisuuden kouluttaa lintukoiraa riistaa häiritsemättä. Kouluttamisen on kuitenkin tapahduttava riistattomalla alueella, esimerkiksi kentällä tai avoimella pellolla. Käytännössä riistaa häiritsemätön kouluttaminen tarkoittaa esimerkiksi tottelevaisuus- tai noutokoulutusta.

– Maastossa liikuttaessa koira on pidettävä kytkettynä tai ohjaajansa välittömästi kytkettävissä, Svensberg sanoo.

Lain mukaan koiran on oltava kytkettynä tai välittömästi kytkettävissä. Ulkoilutettaessa kytkemätöntä koiraa sen on oltava lähietäisyydellä täydellisesti ohjaajansa hallinnassa. Ilman maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan lupaa koira ei saa olla koskaan irti toisen maalla.

Artikkeli Vapaa kissa tai koira vaarantaa luonnon poikaset julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen riistakeskus.

MÄÄRÄYS: Itämerennorpan metsästys Perämerellä on päättynyt 11 May 2:48 AM (7 days ago)

Suomen riistakeskus määrää tällä päivämäärällä itämerennorpan metsästyksen lopetettavaksi Perämeren-Merenkurkun kannanhoitoalueella metsästysasetuksen (666/1993) 5 §:n 3 momentin nojalla, koska maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (929/2023) 1 §:n mukainen alueellinen kiintiö, 375 itämerennorppaa on saatu saaliiksi.

Metsästysasetuksen 5 §:n 3 momentin nojalla metsästyksen lopettamisen katsotaan tulleen metsästäjien tietoon kolmen päivän kuluttua määräyksen antamisesta.

Koska itämerennorpalle ei ole ollut kiintiöitä metsästysvuodelle 2024–2025 lainkaan Lounais-Suomen tai Suomenlahden kannanhoitoalueilla, alueellisen kiintiön nojalla sallittu itämerennorpan metsästys on näin ollen päättynyt tämän metsästysvuoden osalta koko maassa.

SUOMEN RIISTAKESKUS

Julkiset hallintotehtävät

Sauli Härkönen

julkisten hallintotehtävien päällikkö

Harri Norberg

esittelijä, erikoissuunnittelija

Artikkeli MÄÄRÄYS: Itämerennorpan metsästys Perämerellä on päättynyt julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen riistakeskus.

Keväinen metsokukko voi käyttäytyä rohkeasti – ilmiö selittyy hormoneilla ja soidinkäyttäytymisellä 28 Apr 10:00 PM (20 days ago)

Keväisin luonnossa liikkujat saattavat kohdata poikkeuksellisen rohkean ja jopa hyökkäävän metson. Tämä niin sanottu ”hullu metso” -ilmiö saattaa hämmentää, mutta käytökselle on luonnontieteellinen selitys.

– Kyseessä on koirasmetson soidinkäyttäytyminen, joka huipentuu keväällä. Hormonit saavat metson puolustamaan reviiriään voimakkaasti. Tällöin lintu saattaa menettää varovaisuutensa ja käyttäytyä uhmakkaasti myös ihmisiä tai ajoneuvoja kohtaan, kertoo erikoissuunnittelija Marko Svensberg Suomen riistakeskuksesta.

Yleensä metso karttaa ihmistä, mutta soidinaikaan koiras voi nähdä kulkijan kilpailijana tai uhkana. Erityisesti tummiin pukeutuneet ihmiset saattavat laukaista metson hyökkäyksenomaisen reaktion. Ilmiö on paikallinen ja yleensä vain yksi metso käyttäytyy näin – joskus sama yksilö useana vuonna peräkkäin.

– Metso ei oikeasti ole tullut hulluksi, vaikka käytös saattaa vaikuttaa siltä. Kyseessä on lajityypillinen ja tilannekohtainen reaktio. Tilanteessa on tärkeää pysyä rauhallisena ja välttää provosointia, Svensberg muistuttaa.

Jos metso pesiytyy esimerkiksi piha-alueelle tai suosittujen ulkoilureittien varrelle, voidaan poikkeuksellisissa tapauksissa harkita lintujen siirtämistä toisaalle. Useimmiten ilmiö on kuitenkin nopeasti ohimenevä.

”Hullujen metsojen” omituisen käytöksen taustalla on arveltu olevan metsien pirstoutuminen: linnut eivät ole enää löytäneet tappelukaveria ja parittelukumppania.

Metsänhoidolla on merkitystä metson elinympäristöille

Metso ja muut metsäkanalinnut hyötyvät riistametsänhoidosta. Talousmetsien hoitoon kehitetyt menetelmät ovat vapaaehtoisia ja helppoja. Riistan voi huomioida kaikissa metsänhoitotöissä läpi metsän kiertoajan. Menetelmät on kehitetty yhteistyössä metsäammattilaisten kanssa.

Riistametsänhoidossa suositaan rakenteeltaan vaihtelevia metsiä, säästetään tiheikköjä ja varmistetaan riittävä aluskasvillisuus. Näin tarjotaan linnuille elintärkeää suojaa pedoilta ja ravintoa.

– Jos mökillä tai omalla metsäpalstalla pääsee seuraamaan metson soidinta, voi itseään onnitella. Kyseessä on vaikuttava luonnonnäytelmä, joka kertoo hyvästä elinympäristöstä, Svensberg sanoo.

Metson soidinalueiden metsänhoidossa keskeistä on riittävän metsäpeitteisyyden säilyttäminen. Soidinalueelta tulee säilyttää puustoinen yhteys varttuneeseen metsään, eikä soidinaluetta ei saa ympäröidä kauttaaltaan uudistusaloilla.

Lisää tietoa riistametsänhoidosta.

Artikkeli Keväinen metsokukko voi käyttäytyä rohkeasti – ilmiö selittyy hormoneilla ja soidinkäyttäytymisellä julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen riistakeskus.

Metsästäjät mukaan pesimälintujen kartoitukseen – havainnot Oma riistaan 27 Apr 10:00 PM (21 days ago)

Metsästäjät haastetaan kirjaamaan riistalintuhavainnot Oma riista -palveluun. Lintuatlakseen osallistuminen on helppo tapa kartuttaa arvokasta riistatietoa ja edistää vastuullista metsästystä. Yksittäinenkin havainto voi olla merkityksellinen.

Neljättä kertaa tehtävässä lintuatlaksessa selvitetään Suomessa tavattavien lintulajien pesimälevinneisyyttä. Metsästäjät ovat tässä työssä avainasemassa. He liikkuvat maastoissa, joilta muutoin kertyy vähän havaintoja.

Kaikki havainnot ovat tärkeitä

Nyt metsästäjät haastetaan mukaan kirjaamaan kaikki riistalintujen ja rauhoittamattomien lintujen pari-, pesä-, poikue-, soidin- ja muutkin havainnot Oma riista -palveluun. Myös tavalliset mökkilaiturihavainnot voivat olla puuttuva palanen, joka täydentää lintuatlaskarttaa.

– Metsästäjillä on tärkeä rooli luontotiedon tuottajina. He liikkuvat usein alueilla, joilta muuten saadaan hyvin vähän pesimähavaintoja. Jokainen kirjattu havainto on arvokas ja edistää kestävää metsästystä, sanoo riistapäällikkö Matti Kervinen Suomen riistakeskuksesta.

Pesimäaikaiset havainnot antavat tietoa lintulajien levinneisyydessä tapahtuneista muutoksista.

– Mitä tarkemmin koko maan 10 x 10 kilometrin atlasruudukot kartoitetaan, sitä luotettavampaa tietoa lintujen pesimälevinneisyydestä saadaan. Osallistumalla juuri sinä voit täydentää ruudulta puuttuvaa tietoa, Kervinen sanoo.

Näin kirjaat havainnon Oma riista -palvelussa:

1. Valitse ”Uusi havainto”.
2. Valitse havaittu laji ja havaintotyyppi (esimerkiksi ”pari”). Halutessasi voit lisätä muita tietoja.
3. Aika ja paikka tallentuvat automaattisesti. Muokkaa niitä tarvittaessa, jos kirjaat havainnon esimerkiksi retken jälkeen kotona.
4. Paina ”Tallenna”.

Havainnot toimitetaan 10 x10 km ruudukolle karkeistettuna osaksi käynnissä olevaa lintuatlasta. Havainnon tarkkaa sijaintia ja kirjaajan henkilötietoja ei toimiteta eteenpäin.

Tutustu lisää ja lähde mukaan (riistainfo.fi).

Artikkeli Metsästäjät mukaan pesimälintujen kartoitukseen – havainnot Oma riistaan julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen riistakeskus.

Eksynyt hirvi voi yllättää tiellä – pysy tarkkana ratissa 13 Apr 10:00 PM (last month)

Kevät ja alkukesä ovat aikaa, jolloin nuoret hirvieläimet etsivät itselleen uusia elinalueita. Kokemattomat yksilöt voivat harhautua taajamiin ja vilkkaasti liikennöidyille teille, mikä lisää onnettomuusriskiä.

– Usein kyseessä on nuori hirvieläin, joka on juuri itsenäistynyt emostaan. Se voi liikkua uteliaasti asutuksen läheisyydessä ja vaikuttaa hämmentyneeltä, kertoo hirvitalousaluesuunnittelija Antti Rinne Suomen riistakeskuksesta.

Erityisesti taajamiin eksyneet eläimet saattavat käyttäytyä arvaamattomasti ja säikähtäessään paeta hallitsemattomasti, mikä aiheuttaa vaaraa sekä autoilijoille että eläimelle. Tällaisissa tilanteissa poliisi ja riistanhoitoyhdistyksen suurriistavirka-apu (SRVA) pyrkivät ohjaamaan eläimen turvallisemmille alueille.

Hirvieläinkolarista ilmoitettava aina hätäkeskukseen

Jos auto osuu hirvieläimeen, onnettomuudesta on välittömästi ilmoitettava hätäkeskukseen numeroon 112 – myös silloin, jos törmäys näyttää lievältä. Pienikin osuma voi aiheuttaa eläimelle vakavia vammoja.

– Ilman ilmoitusta loukkaantunut eläin voi jäädä kärsimään, jos sen jäljittämiseen ei päästä ajoissa, Rinne painottaa.

Helpoiten ilmoitus onnistuu 112 Suomi -sovelluksella, joka välittää hätäkeskukselle tarkan sijainnin.

Hätäpuhelu käynnistää SRVA-toimijoiden toimet: he joko noutavat kuolleen eläimen tai jäljittävät loukkaantuneen yksilön koirien avulla. Tarvittaessa loukkaantunut eläin lopetetaan eläinsuojelullisista syistä.

Muistilista: Näin toimit hirvieläinkolarin sattuessa

1. Huolehdi loukkaantuneista. Tarkista mahdolliset henkilövahingot ja soita tarvittaessa apua.
2. Estä lisäonnettomuudet käyttämällä hätävilkkuja ja varoituskolmiota.
3. Soita hätänumeroon 112 ja ilmoita tarkka sijainti.
4. Merkitse onnettomuuspaikka riistaonnettomuusmerkillä tai muulla näkyvällä merkillä eläimen poistumissuuntaan.

Tutustu SRVA-toimintaan ja katso esittelyvideo.
Lataa ja tulosta autoosi riistaonnettomuusmerkki.

Artikkeli Eksynyt hirvi voi yllättää tiellä – pysy tarkkana ratissa julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen riistakeskus.

SRVA-sopimus käyttöön – Keski-Suomessa yhteistyö jatkuu sujuvana 10 Apr 10:00 PM (last month)

Suomen riistakeskuksen ja Sisä-Suomen poliisilaitoksen yhteistiedote

Keski-Suomen riistanhoitoyhdistykset ovat allekirjoittaneet uuden suurriistavirka-apua (SRVA) koskevan sopimuksen. SRVA-toiminta jatkuu alueella ilman katkoksia.

Poliisi on ottanut käyttöön uuden sopimuspohjan SRVA-toimintaa koskevien sopimusten tekemiseen. Uudistus selkeyttää sopimussisältöjä ja yhdenmukaistaa käytäntöjä. Samalla tarkistettiin korvauksia poliisin määräämissä suurpetojen ja villisikojen karkotus- tai lopetustehtävissä.

Keski-Suomen alueella SRVA-toiminta on jatkunut keskeytyksettä, ja yhteistyö poliisin kanssa on ollut sujuvaa. Kaikki Keski-Suomen riistanhoitoyhdistykset ovat nyt allekirjoittaneet uuden sopimuspohjan mukaiset SRVA-sopimukset.

– Olemme olleet erittäin tyytyväisiä SRVA-toimintaan Keski-Suomessa. Toiminta on ollut asiantuntevaa ja yhteistyö riistanhoitoyhdistysten kanssa on toiminut erinomaisesti, kertoo komisario Tero Karhunen Sisä-Suomen poliisilaitokselta.

Uusi sopimuspohja tuo aiempaa selkeämmin esiin sopimuksen kohteena olevat tehtävät, niiden ehdot ja niistä maksettavat korvaukset. Poliisin määräämien suurpetojen ja villisikojen karkotus- tai lopetustehtävien korvauksia on korotettu.

Keuruun riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Timo Pessinen pitää uudistusta tervetulleena.

–  Suurriistavirka-apu on tärkeä osa riistanhoitoyhdistysten toimintaa ja sopimus turvaa sen jatkumisen Keski-Suomessa, sanoo Pessinen.

Keski-Suomessa SRVA-tehtäviä on viimeisen viiden vuoden aikana ollut keskimäärin noin 480 hirvieläintehtävää vuodessa ja noin 14 suurpeto- tai villisikatehtävää vuodessa.

SRVA välittää virka-apua suurriistakonflikteissa

SRVA on riistanhoitoyhdistysten ylläpitämä organisaatio, joka välittää poliisille metsästäjien virka-apua suurriistakonflikteissa. Tavallisimpia SRVA-tehtäviä ovat kolareissa loukkaantuneiden hirvieläinten, suurpetojen ja villisikojen jäljestäminen sekä suurpetojen karkotukset taajaan asutulta alueelta. Toiminta perustuu poliisin ja riistanhoitoyhdistysten välisiin sopimuksiin sekä riistahallintolakiin.

Artikkeli SRVA-sopimus käyttöön – Keski-Suomessa yhteistyö jatkuu sujuvana julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen riistakeskus.

Suomen riistakeskus testaa karhuturvallisia jäteastioita 8 Apr 11:01 PM (last month)

Suomen riistakeskus käynnistää karhuturvallisten jäteastioiden testauksen vähentääkseen karhujen vierailuja pihoilla ja roska-astioilla. Tavoitteena on ennaltaehkäistä karhujen ja ihmisten välisiä kohtaamisia uusien teknisten ratkaisujen ja neuvonnan avulla.

Testikäyttöön on hankittu haja-asutusalueille soveltuvia 240-litraisia jäteastioita, joihin on tehty rakenteellisia muutoksia Euroopassa hyväksi todettujen mallien mukaisesti. Astioihin on lisätty metallivahvikkeita ja erityinen lukitusmekanismi, joka estää karhua avaamasta kantta helposti.

– Karhut ovat erittäin älykkäitä eläimiä, ja odotettavissa on, että testitulosten perusteella joudumme kehittämään astioita edelleen, kertoo riistasuunnittelija Kai-Eerik Nyholm.

Testauksen yhteydessä tiivistetään yhteistyötä jätehuoltoyritysten kanssa, jotta karhuturvallisuus ja jätehuollon sujuvuus voidaan varmistaa samanaikaisesti.

Tietoa ja neuvontaa karhujen kanssa elämiseen

Karhuturvallisten jäteastioiden käyttöönoton ohella Suomen riistakeskus jakaa tietoa karhuista ja ohjeita konfliktien välttämiseen.

– Karhujen levittäytyessä uusille alueille Länsi- ja Etelä-Suomeen voivat nämä uudet naapurit tulla monelle mökkiläiselle ja omakotitaloasujalle yllätyksenä. Karhut ovat erityisen nälkäisiä keväällä herättyään talviunilta, ja siksi niihin on hyvä varautua eri puolilla Suomea – ei ainoastaan perinteisillä karhualueilla Itä-Suomessa, muistuttaa Nyholm.

Roskisdyykkarit harvinaisia Suomessa

Toistaiseksi karhujen vierailut jäteastioilla ovat Suomessa paikallisia ja harvinaisia, mutta viime vuosina tapauksia on havaittu muun muassa Pohjois-Karjalassa, Etelä-Savossa, Kymenlaaksossa, Uudellamaalla ja Pohjois-Hämeessä.

– Jos karhukanta vahvistuu, todennäköisesti myös jäteastioihin ja komposteihin liittyvät ongelmat yleistyvät. Siksi tilanteisiin pyritään varautumaan ennakoivasti, sanoo Nyholm.

Karhujen vierailuja pihoilla voi ehkäistä poistamalla niitä houkutteleva ravinto.

Vinkit karhuturvalliseen pihapiiriin:

• Lopeta lintujen talviruokinta ajoissa ja siisti ruokintapaikka.
• Suojaa kotieläinten ruoat siten, etteivät ne ole karhun ulottuvilla.
• Siirrä roska-astiat ja kompostori karhun ulottumattomiin.
• Vältä ruokajätteiden laittamista roska-astiaan.
• Älä hautaa jätteitä pihaan tai pidä pienpetohaaskoja pihapiirin lähettyvillä.
• Pidä grilli puhtaana ja kalanperkeet kaukana pihapiiristä.

Jos karhu tulee pihaan

Jos kohtaat karhun tai muun suurpedon hoidetussa pihapiirissä, pyri karkottamaan se pitämällä kovaa ääntä ja tekemällä selväksi, että paikalla on ihminen. Kohtaamisesta tulee ilmoittaa alueen petoyhdyshenkilölle.

Jos suurpeto liikkuu pihapiirissä toistuvasti, käyttäytyy uhkaavasti tai ei poistu välittömästi ihmisen havaittuaan, soita hätänumeroon 112.

Kampanjasivu

Petoyhdyshenkilöiden yhteystiedot 

Artikkeli Suomen riistakeskus testaa karhuturvallisia jäteastioita julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen riistakeskus.

Suomen riistakeskus rekrytoi taloushallinnon asiantuntijaa 8 Apr 9:18 PM (last month)

Asiantuntijan tehtäviin kuuluu riistanhoitoyhdistysten valtionapu- ja valvontatehtäviä, asianhallinnan tehtäviä sekä mahdollisesti jatkossa muita talous- ja henkilöstöhallinnon tehtäviä.

Valtionapu- ja valvontatiimin jäsenenä tehtäviisi kuuluu riistanhoitoyhdistysten valtionavustuksen myöntämiseen liittyvät tehtävät, varojen käytön valvonta sekä riistanhoitoyhdistysten toimihenkilöiden koulutus ja neuvonta taloushallintoasioissa.

Asianhallintavastaavanroolissa hoidat kirjaamotoimintoja Dynasty-asianhallintajärjestelmällä. Jatkossa toimi voi sisältää myös HR-asiantuntijan tehtäviä.

Menestyäksesi tehtävässä sinulla tulee olla:

• tehtäviin soveltuvaa koulutus (esim. tradenomi, taloushallinto)
• taloushallinnan prosessien hallinta sekä käytännössä osoitettua kokemusta
• sujuvaa Office-ohjelmien osaamista
• erinomaista yhteistyökykyä ja tiimityötaitoja
• hyvää suullista ja kirjallista esitystaitoa

Hakijalle eduksi katsomme:

• riistanhoitoyhdistystoiminnan tuntemus
• henkilöstöhallinnon osaaminen
• kokemus kirjaamo- ja asianhallintatehtävistä

Tehtävä on kokoaikainen ja toistaiseksi voimassa oleva kuuden kuukauden koeajalla.

Toimen sijoituspaikka on jokin riistakeskuksen Helsingin, Kangasalan tai Oulun toimipisteistä.

Palkka määräytyy riistakeskuksen työehtosopimuksen ja palkkausjärjestelmän mukaisesti. Toimi tulisi ottaa vastaan viimeistään 1.9.2025.

Hakemukset 30.5. mennessä

Suomen riistakeskukselle osoitetut hakemukset pyydetään toimittamaan 30.5.2025 mennessä sähköisesti osoitteeseen: kirjaamo@riista.fi. Merkitse viestikenttään: ”Asiantuntija”

Lisätietoja tehtävistä antavat:

Hallintopäällikkö Tuomo Pispa, tuomo.pispa@riista.fi, puh. 029 431 2106

Julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen, sauli.harkonen@riista.fi, puh. 029 431 2104

Artikkeli Suomen riistakeskus rekrytoi taloushallinnon asiantuntijaa julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen riistakeskus.

Majavat muokkaavat maisemaa, hyvässä ja pahassa – Metsästäjät ja maanomistajat avainroolissa vahinkojen hallinnassa 2 Apr 11:00 PM (last month)

Majavat ovat merkittäviä Suomen luonnon monimuotoisuudelle. Ne muokkaavat elinympäristöjä rakentamalla patoja, mikä luo elinympäristöjä vesilinnuille ja muille kosteikkolajeille. Toisaalta majavien toiminta voi aiheuttaa haittaa maa- ja metsätaloudelle, tulvimalla peltoalueita, metsäteitä ja ojitusalueita.

Majavien aiheuttamia vahinkoja voidaan ennaltaehkäistä suunnitelmallisella metsästyksellä ja patojen purkamisella. Majavan metsästyskausi alkaa 20. elokuuta ja jatkuu aina huhtikuun loppuun saakka.

Euroopanmajavan metsästys edellyttää pyyntilupaa, ja lupahakemus kannattaa jättää ajoissa. Elokuussa alkavaa metsästyskautta varten luvat on suositeltavaa hakea jo huhtikuussa, jotta ne ehtivät voimaan kauden alkaessa. Luvan hakeminen on erityisen tärkeää alueilla, joilla esiintyy sekä kanadan- että euroopanmajavaa, sillä lajien erottaminen toisistaan on metsästystilanteessa mahdotonta.

Majavapadon purkaminen

Majavat rakentavat patoja nostaakseen veden pintaa, mikä voi aiheuttaa paikallisia vahinkoja. Yleisimpiä ongelmakohtia ovat tierummut ja metsäojitusalueet. Patojen purkamisesta tulee aina sopia maanomistajan kanssa, jotta veden nostamisen hyödyt ja haitat voidaan arvioida.

Majavan pesään liittyvän padon tai muun rakennelman saa purkaa maanomistajan luvalla seuraavina ajanjaksoina:

• Lapin maakunta: 15.6.–15.9.
• Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnat: 15.6.–30.9.
• Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnat: 15.6.–15.10.
• Muu Suomi: 15.6.–31.10.

Muina aikoina patojen purkaminen edellyttää Suomen riistakeskuksen myöntämää poikkeuslupaa.

Artikkeli Majavat muokkaavat maisemaa, hyvässä ja pahassa – Metsästäjät ja maanomistajat avainroolissa vahinkojen hallinnassa julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen riistakeskus.

Lapin hirvikanta pääosin tavoitteen mukainen 2 Apr 3:00 AM (last month)

Lapin alueellinen riistaneuvosto kuuli sidosryhmiä toteutuneesta hirvikannan verotuksesta, kannantilasta ja hirven aiheuttamista vahingoista. Metsästyksen jälkeinen hirvikanta nousi Lapissa edellisvuodesta noin tuhat hirveä. Seitsemän hirvitalousaluetta on riistaneuvoston asettamissa kantatavoitteissa. Hirvikannan tilaan ja vahinkotilanteeseen oltiin sidosryhmien osalta pääosin tyytyväisiä.

Riistaneuvoston keväällä 2024 asettamien tavoitehaarukoiden mukaan Lapin hirvikannan tulisi olla vuosina 2024–2026 välillä 13 639–19 831 hirveä, keskimäärin noin 16 700 hirveä. Luonnonvarakeskuksen kanta-arvion mukaan viime metsästyskauden 2024–2025 jälkeinen kanta Lapin alueella oli 17 200 hirveä. Lappi on jaettu yhdeksään hirvitalousalueeseen. Näistä Lounais-Lapin hirvitalousalueella (HTA 8) kanta on tavoitteen yläpuolella ja Enontekiöllä (HTA 3) hieman tavoitteen alapuolella.

Hirvikannan rakenne on Lapissa hyvällä tasolla. Aikuisten eläinten sukupuolijakauma vastaa pääosin tavoitteita: korkeintaan 1,5 naarasta yhtä urosta kohden. Naaraiden osuus on kuitenkin tavoitetasoa suurempi selvimmin Posiolla ja Ranualla. Vasojen osuus talvikannassa jäi Inarissa ja Utsjoella alle tavoitellun 20–30 prosentin. Sen sijaan Lounais-Lapissa (HTA 8) ja Posion ja Ranuan (HTA 9) alueilla vasojen osuus oli hieman tavoitetta suurempi. Hirvikannan vasatuotto on kasvanut Lapissa jo usean vuoden ajan metsästäjien keräämien havaintojen perusteella.

Suomen metsäkeskuksen mukaan vuoden 2024 osalta korvattujen metsävahinkojen suuruus oli 50 701 euroa, josta laatutappiokorvauksia oli 35 881 euroa ja arviointikustannuksia 14 820 euroa. Korvausten perusteena ollut vahinkopinta-ala oli 207 hehtaaria. Arvioitujen yksityismaiden metsävahinkojen pinta-ala on ollut samaa tasoa viimeiset neljä vuotta.

Hirvien aiheuttamia maatalousvahinkoja korvattiin Lapin alueella vuonna 2024 poikkeuksellisen paljon, yhteensä 53 843 euroa, josta 50 000 euroa aiheutui mansikkaviljelmälle.

Tilastokeskuksen mukaan Lapissa tapahtui vuoden 2024 aikana 92 hirvikolaria.  Liikennevahinkojen määrä on pysynyt kohtalaisen vakaana viimeiset viisi vuotta.

Lisätietoja:

Jari Huhtamella, Lapin alueellisen riistaneuvoston pj., puh. 040 7025 302

Sami Tossavainen, riistapäällikkö, puh. 029 431 2304

Artikkeli Lapin hirvikanta pääosin tavoitteen mukainen julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen riistakeskus.

Hirvieläinlupien haku on auki 31 Mar 9:50 PM (last month)

Hirvieläinten pyyntilupaa voi hakea Suomen riistakeskukselta Oma riista -palvelussa 1.4.2025 alkaen. Haku päättyy 30.4.2025 klo 16:15. Hakemus kannattaa jättää hyvissä ajoin viime hetken ongelmien välttämiseksi. Myöhästyneitä hakemuksia ei käsitellä.

Hakijan on hyvä ennen hakemuksen tekemistä tutustua hakemusalueensa riistanhoitoyhdistysten laatimiin verotussuunnitelmiin, jotka ovat nähtävissä viimeistään 16.4. Linkit verotussuunnitelmiin ja muihin hakemisessa hyödyllisiin tietoihin löytyvät hakemusohjeesta.

Ennen hakemuksen lähettämistä luvan hakijan tulee tarkastaa huolellisesti, että hakemuksen tiedot ovat oikein ja liitekartat ajan tasalla.

Pyyntilupien hakemiseen liittyvissä kysymyksissä saat ohjeistusta ottamalla yhteyttä Suomen riistakeskukseen. Oma riista -neuvonta palvelee (arkisin 9–15) p. 029 431 2001, s-posti: oma@riista.fi.

Artikkeli Hirvieläinlupien haku on auki julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen riistakeskus.

Normaalisti käyttäytyvät karhut karttavat ihmistä 24 Mar 11:52 PM (last month)

Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen ja Suomen riistakeskuksen yhteistiedote

Karhut heräilevät talviuniltaan ja voivat hakeutua pihoille etsimään ruokaa. Voit ennaltaehkäistä karhujen vierailut pihapiirissäsi riistakeskuksen ja poliisin ohjeita noudattamalla.

Itäisellä Uudellamaalla elää muutamia karhuyksilöitä. Vuoden 2024 kesällä ja syksyllä Loviisan alueella tehtiin ennätyksellisen paljon havaintoja karhusta, joka etsi ravintoa asutuksen läheisyydessä sijaitsevilta roskiksilta. Karhut heräilevät pian talviuniltaan, ja on tärkeää estää niitä tottumasta etsimään ruokaa pihoilta. Viime vuonna karhujen vierailut asutuksen lähellä aiheuttivat ongelmia, joten poliisi ja Suomen riistakeskus seuraavat tilannetta tänä keväänä erityisen tarkasti.

Karhun pihavierailuja ennaltaehkäistään poistamalla niitä houkutteleva ravinto

Pesästä nousseet karhut ovat nälkäisiä. Pitkä talvilepo on kuluttanut niiden rasvavarannot vähiin ja luonnosta on alkukeväällä vaikea löytää ravintoa. Eläimet voivat etsiä helppoja herkkupaloja ihmisten asumusten tuntumasta.

Paras tapa ennalta ehkäistä karhun vierailu pihapiirissä on poistaa karhuja houkutteleva ravinto.  Karhulla on erinomainen hajuaisti, jonka avulla se löytää ravintokohteet tehokkaasti.

Seuraavat ohjeet on hyvä pitää mielessä karhualueella:

• Tarkista, että lintujen ruokintapaikka on siisti ja lopeta ruokinta ajoissa.
• Suojaa lemmikkien ruoat siten, että ne eivät ole karhujen ulottuvissa.
• Tarkasta, että roska-astia tai komposti eivät ole helposti karhun saatavilla. Vältä ruokajätteiden laittamista roska-astiaan.
• Älä hautaa jätteitä (esimerkiksi kalan perkuutähteitä) pihapiiriin.
• Älä pidä pienpetohaaskoja pihapiirin lähettyvillä.
• Karhuja ei pidä totuttaa ihmisten läsnäoloon lähestymällä eläimiä tai ruokkimalla niitä esimerkiksi valokuvausta varten asutuksen läheisyydessä.

Jos karhu tulee pihaan tai taajamaan

Jos karhu tulee pihaan tai taajamaan, se on häädettävä pois mahdollisimman nopeasti. Omatoimisen karkotuksen voi tehdä turvallisesti suojasta aiheuttamalla kovaa ääntä.

Jos karhu käyttäytymisellään uhkaa missä tahansa ympäristössä ihmisen henkeä ja terveyttä tai karhusta tehdään havainto pihapiiristä tai taajamasta, soita välittömästi hätänumeroon 112. Vain poliisilla on toimivalta tehdä tarvittaessa välittömästi päätös pihapiirissä tai taajamassa oleskelevasta karhusta.

Ilmoita karhuhavainnoista

Karhuhavainnot ovat tärkeitä karhukannan seurannassa. Erityisen olennaisia ovat havainnot pentueista, koska karhukantaa arvioidaan pääosin niiden perusteella.  Karhun riistakamera-, jälki-, näkö- , uloste- ja muista havainnoista tulee ilmoittaa oman alueen riistanhoitoyhdistyksen petoyhdyshenkilölle, joiden  yhteystiedot löytyvät Suomen riistakeskuksen verkkosivuilta. Riistakeskus voi tarvittaessa tehdä näissä tapauksissa omia poikkeuslupapäätöksiä.

Lisää suurpetoseurannasta

Petoyhdyshenkilöiden yhteystiedot

Artikkeli Normaalisti käyttäytyvät karhut karttavat ihmistä julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen riistakeskus.

Suomen riistakeskus hakee hirvitalousaluesuunnittelijaa 24 Mar 3:14 AM (last month)

Suomen riistakeskukseen haetaan vakituiseen työsuhteeseen yhtä hirvitalousaluesuunnittelijaa, jonka päätehtäviin kuuluu monilajisen kannanhoidon kehittäminen. Suunnittelija osallistuu myös suurpetokantojen hoitoon liittyviin tehtäviin.

Suomen riistakeskus edistää kestävää riistataloutta, tukee riistanhoitoyhdistysten toimintaa, huolehtii riistapolitiikan toimeenpanosta ja vastaa sille säädetyistä julkisista hallintotehtävistä.

Hirvitalousaluesuunnittelijan tehtäviin kuuluu:

• hirvieläintiedon ja muun riistatiedon käytön ja valikoivan verotuksen koulutus
• riistanhoitoyhdistys- ja metsästysseuratoiminnan sekä hirvitalousalueiden monilajisen verotussuunnittelun tukeminen ja kehittäminen
• hirvieläinlupa-asioiden käsittely ja erikseen määrättyjen julkisten hallintotehtävien hoitaminen
• monilajisen kannanhoidon sidosryhmäyhteistyökäytäntöjen tukeminen
• monilajisen kannanhoidon mallien kehittäminen
• hirvieläinten ja suurpetojen aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisyyn liittyvä tehtävät
• suurpetotiedon keruuseen, sidosryhmäyhteistyöhön ja suurpetoviestintään liittyvät tehtävät

Tehtävän hoitaminen edellyttää:

• korkeakoulututkintoa mielellään luonnonvara-alalta tai muuten osoitettua perehtyneisyyttä suurpetoihin, hirvieläimiin ja niiden kannanhoitoon ja kannanarviointiin
• riistatalouden, metsästyksen sekä suurpeto- ja hirvieläinpolitiikan hyvää tuntemusta
• neutraalia suhtautumista suurpetoihin, hirvieläimiin ja riistantutkimukseen
• suomen kielen erinomaista taitoa; ruotsin ja englannin kielen taito katsotaan eduksi
• yhteistyö- ja vuorovaikutuskykyä, neuvottelutaitoja sekä valmiutta joustaviin työaikoihin ja liikkumiseen Suomessa

Lisäksi eduksi katsotaan: kokemus riistavahinkojen torjuntamenetelmistä, paikkatieto-osaaminen, riistahallinnon tietojärjestelmien tuntemus ja viestintätaidot.

Tehtävän sijoituspaikkana on jokin Suomen riistakeskuksen itäisistä aluetoimistoista. Hakijoita pyydetään ilmoittamaan hakemuksessa, mille riistakeskuksen toimistoista heidän on mahdollista sijoittua. Työtä on mahdollista toteuttaa osittain etätyönä riistakeskuksen etätyösääntöjen mukaan.

Palkkaus määräytyy voimassa olevan, alalla noudatettavan työehtosopimuksen mukaan. Tehtävä on otettava vastaan 1.7.2025 tai sopimuksen mukaan.

Suomen riistakeskukselle osoitetut hakemukset pyydetään toimittamaan 25.4.2025 klo 16.00 mennessä sähköpostitse osoitteeseen: kirjaamo@riista.fi, viestiin merkintä: hirvitalousaluesuunnittelija

Lisätietoja antaa:

• Viikkoon 15 saakka Riistatalouspäällikkö Jarkko Nurmi (029 431 2105, jarkko.nurmi@riista.fi)
• Viikoilla 16–17 Riistapäällikkö Jani Körhämö (029 431 2281, jani.korhamo@riista.fi)

Artikkeli Suomen riistakeskus hakee hirvitalousaluesuunnittelijaa julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen riistakeskus.

Suomen riistakeskus hakee kahta suurpetosuunnittelijaa 24 Mar 3:13 AM (last month)

Suomen riistakeskukseen haetaan kahta suurpetosuunnittelijaa määräaikaiseen työsuhteeseen ajalle 1.7.2025–30.6.2030 toteuttamaan SusiLIFE-hankkeessa käynnistettyjä sekä muita suurpetojen kannanhoitoon liittyviä toimenpiteitä. Työsuhde jatkuu mainitun ajan aina vuoden kerrallaan edellyttäen, että maa- ja metsätalousministeriö myöntää rahoituksen seuraavalle vuodelle

Suomen riistakeskus edistää kestävää riistataloutta, tukee riistanhoitoyhdistysten toimintaa, huolehtii riistapolitiikan toimeenpanosta ja vastaa sille säädetyistä julkisista hallintotehtävistä.

Suurpetosuunnittelijan tehtäviin kuuluu:

• kotieläinten suojaustoimien kehittäminen, eläintilallisten neuvonta ja tilakäynnit, petovahinkojen maastotarkastukset, metsästyskoirien suojaamiseen liittyvä neuvonta
• suurpetojen DNA-keräyksen ja petoyhdyshenkilöverkoston toiminnan tukeminen ja koulutus
• reviiriyhteistyöryhmien toiminnan tukeminen ja kehittäminen
• suurpetokarkotusten ja SRVA-toiminnan tukeminen
• koulutusmateriaalituotanto ja koulutusten järjestäminen, sidosryhmäyhteistyön kehittäminen
• tiedonvaihto asiantuntijoiden ja sidosryhmien kanssa, suurpetoviestintä

Tehtävän hoitaminen edellyttää:

• korkeakoulututkintoa mielellään luonnonvara-alalta tai muuten osoitettua perehtyneisyyttä suurpetoihin, hirvieläimiin ja niiden kannanhoitoon ja kannanarviointiin
• riistatalouden, metsästyksen sekä suurpeto- ja hirvieläinpolitiikan hyvää tuntemusta
• neutraalia suhtautumista suurpetoihin, hirvieläimiin ja riistantutkimukseen
• suomen kielen erinomaista taitoa; ruotsin ja englannin kielen taito katsotaan eduksi
• yhteistyö- ja vuorovaikutuskykyä, neuvottelutaitoja sekä valmiutta joustaviin työaikoihin ja liikkumiseen Suomessa

Lisäksi eduksi katsotaan: kokemus riistavahinkojen torjuntamenetelmistä, paikkatieto-osaaminen, riistahallinnon tietojärjestelmien tuntemus ja viestintätaidot.

Tehtävien sijoituspaikkoina on kaksi Suomen riistakeskuksen aluetoimistoa, joiden sijainti tarkentuu hakuprosessin aikana. Hakijoita pyydetään ilmoittamaan hakemuksessa, mille riistakeskuksen toimistoista heidän on mahdollista sijoittua. Työtä on mahdollista toteuttaa osittain etätyönä riistakeskuksen etätyösääntöjen mukaan.

Palkkaus määräytyy voimassa olevan, alalla noudatettavan työehtosopimuksen mukaan. Tehtävä on otettava vastaan 1.7.2025 tai sopimuksen mukaan.

Suomen riistakeskukselle osoitetut hakemukset pyydetään toimittamaan 25.4.2025 klo 16.00 mennessä sähköpostitse osoitteeseen: kirjaamo@riista.fi, viestiin merkintä: suurpetosuunnittelija

Lisätietoja antaa:

• Viikkoon 15 saakka Riistatalouspäällikkö Jarkko Nurmi (029 431 2105, jarkko.nurmi@riista.fi)
• Viikoilla 16–17 Riistapäällikkö Mikael Luoma (029 431 2271, mikael.luoma@riista.fi)

Erikoissuunnittelija Mari Lyly (029 431 2274, mari.lyly@riista.fi)

Artikkeli Suomen riistakeskus hakee kahta suurpetosuunnittelijaa julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen riistakeskus.

Täsmennys Maaseudun Tulevaisuuden uutiseen 19 Mar 4:48 AM (2 months ago)

Luonnonvarakeskus analysoi Kustavissa poikkeusluvalla ammutun koiraeläimen DNA:n kiireellisenä.

Maaseudun tulevaisuus kirjoittaa 17.3. julkaistussa artikkelissa, että viranomaiset eivät koe tarvetta kiirehtiä DNA-testin kanssa. Jutussa viitataan Kustavissa torstaina 13.3. riistakeskuksen myöntämällä turvallisuusperusteisella poikkeusluvalla ammuttuun koiraeläimeen. Lupa on myönnetty karkotusyrityksistä huolimatta toistuvasti pihoissa vierailevan suden poistamiseksi. Luvan perusteena ei ollut koirasuden poisto.

Koska kaadetun eläimen väritys ja aikaisempi käytös on jossain määrin poikkeava, on Suomen riistakeskus pyytänyt Luonnonvarakeskusta (Lukea) kiirehtimään eläimen DNA-analyysiä. Samoin on toimittu aikaisemmin talvella Kaakkois-Suomessa kaadettujen koiraeläimien kohdalla, joita Kustavin eläimestä eroten pyydettiin nimenomaan koirasusina.

Maaseudun tulevaisuus pyysi Lukesta kommenttia koirasusien DNA-analyysiin samana päivänä, kun eläin oli Kustavissa ammuttu. Luken vastatessa kysymykseen ei riistakeskuksesta ollut vielä ehditty pyytää DNA-analyysin kiirehtimistä. Siksi uutisessa esitetyt Luken lausunnot kertovat koirasusien tunnistamisesta yleisellä tasolla, eivät Kustavin tapauksesta. Riistakeskuksen virallinen kiirehtimispyyntö on tehty 17.3. eikä se ole hidastanut analyysia.

DNA-näytteet analysoidaan Luken laboratoriossa asiaankuuluvalla laitteistolla ja koirasusipaneelilla (luke.fi). Yksittäisen DNA-näytteen analysoiminen on aikaa vievää ja kallista, ja sen vuoksi näytteitä pyritään analysoimaan useampi kerrallaan. Näytteen analysointi ja tulosten tulkitseminen vie keskimäärin 10 työpäivää alkaen siitä, kun näyte saapuu laboratorioon.

Suomen riistakeskus myöntää koirasusia koskevat poikkeusluvat aina susille metsästäjän oikeusturvan vuoksi. Metsästystilanteessa on mahdotonta arvioida, onko eläin tavallinen susi vai koirasusi, vaikka poikkeusluvan perusteena olisikin ulostenäytteestä todennettu koirasusiyksilö.

Vuoden 2024 lopulla voimaan tullut susiasetus sallii korkeintaan 28 suden kuolleisuuden. Tähän mennessä Suomen riistakeskus myöntämistä poikkeusluvista on käytetty 14 ja lisäksi poliisin määräyksillä on tapettu kuusi sutta, ja liikenteessä on kuollut neljä sutta. Jäljellä on siis neljä lupaa ja tälläkin hetkellä on voimassa muutama poikkeuslupa.

Viimeisen vuoden aikana on saatu saaliiksi jo useita koirasusia. Koirasudeksi todettu yksilö ei vaikuta susiasetuksen kiintiöön.

Artikkeli Täsmennys Maaseudun Tulevaisuuden uutiseen julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen riistakeskus.

Aikainen kevät herättää karhut – näin suojaat mehiläistarhasi vahingoilta 18 Mar 11:00 PM (2 months ago)

Karhut heräilevät talviuniltaan, ja nälkäiset yksilöt voivat aiheuttaa vahinkoja mehiläistarhoille. Tehokkain suojakeino on sähköaita, jonka toimivuus on tärkeää varmistaa kevään kynnyksellä. Mehiläistarhaajat voivat tilata aitatarvikkeet maksutta.

Lauhan talven myötä kevät on edennyt nopeasti, ja karhut alkavat nousta pesistään. Talvi on kuluttanut niiden rasvavarastot, ja alkukeväästä ravintoa on luonnossa niukasti. Osa karhuista saattaa etsiä makeaa syötävää mehiläistarhoilta.

Huolla sähköaidat ennen karhujen heräämistä

– Nälkäiset karhut voivat hakea ravintoa mehiläispesistä. Sähköaidan huolto ja toimivuuden varmistaminen on tärkeää jo ennen karhujen heräämistä, muistuttaa riistasuunnittelija Teemu Lamberg.

Suomen riistakeskus ja Suomen Mehiläishoitajain Liitto ovat kehittäneet mehiläistarhojen suojausmenetelmiä, ja kevyt sähköaita on todettu tehokkaaksi ja kustannustehokkaaksi ratkaisuksi. Kun karhu saa sähköiskun, se oppii välttelemään aitaa ja jättää pesät rauhaan. Virraton tai huonokuntoinen aita ei kuitenkaan estä karhua pääsemästä tarhalle.

– Kaikki karhut eivät ole kiinnostuneita mehiläispesistä, mutta tietyt yksilöt oppivat hyödyntämään pesiä ravinnonlähteenä. Jos alueella on ollut mehiläisvahinkoja aiempina vuosina, on riski niiden toistumisesta tänäkin vuonna suuri, Lamberg kertoo.

Maksuttomia aitatarvikkeita mehiläistarhaajille

Mehiläistarhaajat voivat suojata tarhansa maksutta saatavilla olevilla sähköaitatarvikkeilla. Tarhaajat voivat tilata tarvikkeet suoraan Farmcomp Oy:stä – ainoastaan virtalähde ja puiset kulmatolpat tulee hankkia itse.

Vahingon sattuessa – näin haet korvauksia

Karhut aiheuttavat vuosittain merkittäviä vahinkoja mehiläistarhoille. Vuonna 2024 vahinkoja korvattiin noin 167 000 eurolla. Karhuvahinkojen määrä kasvaa erityisesti alueilla, joilla tarhoja on runsaasti. Suomessa toimii noin 3 000 mehiläistarhaajaa.

Jos karhu vahingoittaa mehiläispesiä, asiasta tulee ilmoittaa viipymättä kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Korvaushakemuksen voi jättää sähköisesti Ruokaviraston Vipu-palvelussa.

Kalenterivuoden aikana yhteensä yli 170 euron suuruiset vahingot korvataan täysimääräisesti.

Mehiläisvahingoista maksetut korvaukset vuosina 2020–2024.

Lisätiedot:

Teemu Lamberg, riistasuunnittelija, Suomen riistakeskus, p. 029 431 2212

Maritta Martikkala, mehiläishoidon neuvoja, Suomen Mehiläishoitajain Liitto, p.050 303 0890

Artikkeli Aikainen kevät herättää karhut – näin suojaat mehiläistarhasi vahingoilta julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen riistakeskus.

Peura- ja kaurissaalis Satakunnassa 5 Mar 10:05 PM (2 months ago)

Suomen riistakeskuksen Satakunnan toimialueella kaadettiin päättyneellä metsästyskaudella 8 523 valkohäntäpeuraa. Saalismäärä väheni noin 20 prosenttia edelliseen metsästyskauteen verrattuna. Suurimmillaan peurasaalis on ollut vuosina 2021–2022, jolloin toimialueella kaadettiin noin 13 500 valkohäntäpeuraa vuosittain.

Päättyneen kauden saaliista 50 prosenttia oli vasoja, ja aikuisista saalispeuroista 57 prosenttia oli uroksia. Myönnetyistä pyyntiluvista käytettiin 61 prosenttia.

Valkohäntäpeuran kannantiheys vaihtelee huomattavasti Satakunnan riistakeskusalueen sisällä. Kantaa on 2020-luvulla pyritty aktiivisesti leikkaamaan tiheimmän kannan alueella Kokemäenjoen eteläpuolella, ja tässä on myös onnistuttu. Paikallista vaihtelua kannan tiheydessä kuitenkin esiintyy. Luonnonvarakeskus tuottaa lähiviikkoina arvion peurakannan koosta tällä hetkellä.

Pienimmän hirvieläimemme metsäkauriin saalismäärä oli Satakunnan toimialueella päättyneellä kaudella 1 914 yksilöä, mikä on noin 16 prosenttia edelliskautta vähemmän.  Vuotuinen metsäkaurissaalis kasvoi toimialueella voimakkaasti vuoden 2022 ennätyssaaliiseen (2 767 kpl) asti, mutta viime vuodet myös metsäkauriin saalismäärä on ollut laskussa.

Kuusipeuroja kaadettiin päättyneellä metsästyskaudella 25 eläintä. Luonnonvaraisia kuusipeuroja esiintyy Satakunnassa lähinnä Porin ja Merikarvian välisellä rannikkoseudulla. Etenkin nuoret kuusipeurapukit kulkevat välillä pitkiäkin matkoja, joten satunnaisina vaeltajina lajia on kuitenkin mahdollista tavata myös muualla Satakunnassa.

 Taulukko: Satakunnan riistakeskusalueen valkohäntäpeura-, kuusipeura- ja metsäkaurissaalis riistanhoitoyhdistyksittäin (pdf)

Artikkeli Peura- ja kaurissaalis Satakunnassa julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen riistakeskus.

Valkohäntäpeurasaalis laski edelleen Varsinais-Suomessa 5 Mar 10:05 PM (2 months ago)

Varsinais-Suomen valkohäntäpeurasaalis pieneni noin 20 prosenttia viime metsästyskaudesta. Saaliiksi saatiin yhteensä noin 18 000 peuraa, kun viime kaudella saalismäärä oli noin 22 000 peuraa.

Varsinais-Suomessa peurasaaliin huippu koettiin metsästyskaudella 2021–2022, jolloin saaliiksi saatiin noin 25 500 eläintä. Tämän jälkeen saalismäärä on laskenut noin kolmanneksen. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan peurakanta on ollut saalishuippuvuodesta lähtien laskussa.

Päättyneellä kaudella kaadetuista valkohäntäpeuroista hieman alle puolet oli vasoja. Aikuisista saalispeuroista 51 prosenttia oli uroksia. Myönnetyistä pyyntiluvista käytettiin noin 67 prosenttia. Yhdellä pyyntiluvalla saa ampua yhden aikuisen eläimen tai kaksi vasaa.

Metsästäjien ilmoittaman jäävän kannan arvion mukaan kanta olisi pienentynyt noin 10 prosenttia edellisestä kaudesta. Suurriistavirka-avun kirjaamien peurakolareiden määrä on kuitenkin hieman kasvanut. Peurakannan vaihtelu on suurta eri puolilla Varsinais-Suomea, ja erot voivat olla merkittäviä jopa yksittäisen riistanhoitoyhdistyksen alueella. Yleinen käsitys metsästäjien keskuudessa on, että peurakannan lasku jatkuu edelleen.

Varsinais-Suomen alueellisen riistaneuvoston päätavoite, eli peurakannan leikkaaminen, on saavutettu. Jatkossa peurakantaa hallitaan hirvitalousaluekohtaisten tavoitteiden mukaisesti.

Taulukko: Valkohäntäpeurasaalis kaudella 2024–2025 riistanhoitoyhdistyksittäin

Artikkeli Valkohäntäpeurasaalis laski edelleen Varsinais-Suomessa julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen riistakeskus.

Peuroja ja kauriita saaliiksi aiempaa vähemmän 5 Mar 10:00 PM (2 months ago)

Valkohäntäpeuran ja metsäkauriin metsästys päättyi helmikuun puolivälissä. Koko maassa saaliiksi saatiin noin 48 000 valkohäntäpeuraa ja noin 14 300 metsäkaurista.

– Valkohäntäpeuran saalismäärä jatkoi laskuaan viime vuosien tapaan. Kokonaissaalis väheni noin 19 prosenttia edellistä kaudesta, riistapäällikkö Antti Impola Suomen riistakeskuksesta kertoo.

Valkohäntäpeuran metsästyksen huippuvuosi oli metsästyskaudella 2021–2022, jolloin saaliiksi saatiin noin 74 000 eläintä. Sen jälkeen saalismäärä on pudonnut noin kolmanneksen.

– Tiheimmän kannan alueella lounaisessa Suomessa peurakantaa on pyritty leikkaamaan alueellisten riistaneuvostojen asettamien kantatavoitteiden mukaisesti, Impola sanoo.

Luonnonvarakeskuksen mukaan valkohäntäpeurakanta on viime vuosina pienentynyt, mutta kannan tiheydessä esiintyy suurta paikallista vaihtelua. Päivitetty arvio valkohäntäpeurakannan koosta julkaistaan maaliskuussa.

Päättyneellä kaudella kaadetuista valkohäntäpeuroista hieman alle puolet oli vasoja. Aikuisista saalispeuroista 55 prosenttia oli uroksia. Myönnetyistä pyyntiluvista käytettiin koko maan tasolla noin 61 prosenttia. Yhdellä pyyntiluvalla saa ampua yhden aikuisen eläimen tai kaksi vasaa.

– Valkohäntäpeura on lounaisen Suomen tärkein riistalaji, jonka metsästykseen osallistuu vuosittain kymmeniätuhansia metsästäjiä Peuranmetsästys tuottaa vuosittain arviolta noin kaksi miljoonaa kiloa riistanlihaa, Impola kertoo.

Metsäkaurissaalis pieneni edellisvuodesta

Metsäkauris on Suomen pienin hirvieläin, ja sen metsästykseen ei vaadita pyyntilupaa. Saadusta saaliista on kuitenkin ilmoitettava Suomen riistakeskukselle. Päättyneen kauden metsäkaurissaalis pieneni noin 14 prosenttia edelliskaudesta. Saalismäärä väheni Pohjanmaata lukuun ottamatta kaikilla riistakeskusalueilla.

Metsäkauriita saatiin saaliiksi kaikilla Suomen riistakeskusalueilla, eniten Varsinais-Suomessa ja Pohjanmaalla.

Kuusipeuroja kaadettiin viidellä riistakeskusalueella

Kuusipeuran metsästys päättyi tammi-helmikuun vaihteessa. Saaliiksi saatiin 204 kuusipeuraa. Saalista saatiin Uudenmaan, Satakunnan, Etelä-Hämeen, Varsinais-Suomen ja Keski-Suomen riistakeskusalueilla, jossa lajia tavataan paikallisina kantoina.

Pienten hirvieläinten saalis kaudella 2024–2025 riistakeskusalueittain valmis (pdf)

Lisätiedot: Alueelliset lisätiedot riistapäälliköiltä

Artikkeli Peuroja ja kauriita saaliiksi aiempaa vähemmän julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen riistakeskus.

Lisää koirasusipoikkeuslupia myönnetty Kaakkois-Suomeen 20 Feb 10:31 PM (2 months ago)

Kaakkois-Suomen näytekeräyksessä on havaittu koirasusia useilla paikkakunnilla.  Poikkeuslupia luonnonvaraisen eläimistön suojelemiseksi on myönnetty aiemmin Joutsenoon, Miehikkälään ja Haminaan. Nyt myös Luumäelle on 20.2.2025 myönnetty kolme poikkeuslupaa koirasusien poistamiseksi. Luvilla on mahdollista pyytää yhteensä enintään 10 sutta/koirasutta.

Miehikkälän ja Joutsenon luvat voimassa 15.3.2025 asti, Haminan lupa 21.3.2025 asti ja Luumäen lupa 23.3.2025 asti. Kaikki luvat on myönnetty luonnonvaraisen eläimistön suojelemiseksi. Kaikilta lupa-alueilta on näytteistä todettu koirasusia. Löydökset on tehty yksilöistä, jotka liikkuvat osana paria tai useamman suden ryhmää. Metsätystilanteessa ei voida tunnistaa sutta koirasudesta.

Artikkeli Lisää koirasusipoikkeuslupia myönnetty Kaakkois-Suomeen julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen riistakeskus.

Metsästyslain muutokset suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistamiseksi lausuntokierrokselle 19 Feb 4:48 AM (2 months ago)

Hallituksen esitysluonnos metsästyslain muutoksista on lähetetty lausuntokierrokselle. Muutosten tavoitteena on luoda edellytyksiä suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen järjestämiselle Suomessa. Lausunnot pyydetään toimittamaan viimeistään 12.3.2025.

Maa- ja metsätalousministeriö on valmistellut luonnoksen hallituksen esitykseksi metsästyslain muuttamisesta. Esityksen mukaan maa- ja metsätalousministeriö saisi valtuuden asettaa päämäärän suurpetojen kannanhoidolliselle metsästykselle lajikohtaisesti ja kannanhoitoalueittain. Lisäksi ministeriö voisi vahvistaa ja täsmentää asetuksella kunkin lajin suotuisan suojelutason vähimmäismäärän sekä nykyistä tarkemmat karhu-, susi- ja ilveskannan kannanhoitoalueet. Ministeriö asettaisi jatkossakin suurimmat sallitut saalismäärät kullekin lajille, mutta aiemmasta poiketen ne asetettaisiin kannanhoitoalueittain eli pienemmille alueille kuin nykyisin.

Esityksen tavoitteena on luoda edellytyksiä suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen järjestämiselle. Päämäärän asettaminen ministeriön asetuksella tukisi Suomen riistakeskuksen poikkeuslupaharkintaa ja auttaisi poikkeusluvan hakijaa luvan perusteluiden esittämisessä.

Esitetyillä muutoksilla tuetaan yhdessä hoitosuunnitelmien päivittämisen kanssa sitä, että poikkeusluvissa voidaan ottaa paremmin huomioon suurpetojen ja niiden vaikutusten alueellisuus.

Hallituksen esitysluonnos pohjautuu suurpetotyöryhmän marraskuussa ehdottamiin toimiin (mmm.fi).

Metsästyslakiin ehdotetaan lisättäväksi myös säännös, jonka mukaan lupaharkinnassa on otettava huomioon taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset vaatimukset sekä alueelliset ja paikalliset erityispiirteet. Säännöksen tarkoituksena on tuoda lakitasolla esille EU:n luontodirektiivin 2 artiklan 3 kohta ja sen merkitys lupaharkinnassa. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomen riistakeskuksen tulee soveltaa, kuten tähänkin asti, kansallista lainsäädäntöä yhdenmukaisesti luontodirektiivin ja sen tavoitteiden kanssa.

”Hallituksen esityksellä vahvistetaan riistahallinnon keinoja perustella suurpetojen kannanhoidollisia lupapäätöksiä aiempaa pitävämmin. Esitettävät metsästyslain muutokset ovat osa toimia kohti tasapainoisempaa suurpetopolitiikkaa, jossa kannanhoidollinen metsästys on mahdollista. Kansallisen lainsäädännön lisäksi tullaan päivittämään kannanhoitosuunnitelmat. Jatkamme myös aktiivista vaikuttamista, jotta suden suojeluasemaa alennetaan EU:n luontodirektiivissä”, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah sanoo.

Suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen valmistelusuunnitelma vuonna 2025

Suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen edellytyksien valmistelu kansallisesti vuonna 2025 koostuu metsästyslain muutoksista, suden ja karhun kannanhoitosuunnitelmien päivittämisestä sekä lajikohtaisten asetusten antamisesta.

Metsästyslain muutokset

Lakimuutokset viedään eduskuntaan kevään 2025 aikana ja ne tulevat voimaan toukokuussa.

Karhu

Karhukannan hoitosuunnitelma päivitetään kevään 2025 aikana. Karhuasetus valmistellaan kevään ja alkukesän aikana, ja se tulee voimaan heinäkuun alussa. Riistakeskus käsittelee poikkeuslupahakemukset heinäkuussa. Karhun kannanhoidollinen metsästyskausi on 20.8.-31.10.2025.

Susi

Suden hoitosuunnitelma päivitetään kesän ja syksyn 2025 aikana. Susiasetus valmistellaan syksyn aikana, ja se tulee voimaan marraskuussa. Riistakeskus käsittelee poikkeuslupahakemukset marraskuussa.

Ilves

Ilveksen hoitosuunnitelma päivitetään keväällä 2026. Ilvesasetus valmistellaan syksyn 2025 aikana, ja se tulee voimaan marras-joulukuussa.

Lisätietoa:
Lausuntoaineisto (mmm.fi)
Lakihanke (mmm.fi)
Suurpetoryhmän raportti 2024 (mmm.fi)
MMM:n tiedote 28.11.: Suurpetotyöryhmä ehdottaa keinoja kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistamiseksi (mmm.fi)
MMM:n ja YM:n yhteistiedote: Bernin sopimuksen pysyvä komitea päätti alentaa suden suojelustatusta (mmm.fi)

Artikkeli Metsästyslain muutokset suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistamiseksi lausuntokierrokselle julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen riistakeskus.

Metsästysrikoksesta epäiltyjen ei tule jatkaa luottamustehtävissä 14 Feb 12:47 AM (3 months ago)

Vuoden 2023 keväällä paljastuneen laajamittaisen ja pitkään jatkuneen metsästysrikosten sarjan käsittely on alkanut Pohjois-Savon käräjäoikeudessa Kuopiossa. Alun perin 34 epäillystä on nyt törkeistä metsästysrikoksista syytettynä 31 pohjoissavolaista metsästäjää.

Käsittelyn alettua poliisin esitutkinta-asiakirjat ja syytettyjen nimet ovat tulleet julkisiksi. Tämän myötä on vahvistunut, että syytettyjen joukossa on myös henkilöitä, jotka ovat toimineet erilaisissa riistahallinnon ja metsästysseurojen luottamustehtävissä. Osa syytetyistä on luopunut tehtävistään, mutta tietojemme mukaan neljä syytettyä on yhä nimettynä kolmen eri riistanhoitoyhdistyksen tehtävissä.

Ampumakokeen vastaanottaja ja riistavahinkotarkastaja ovat riistanhoitoyhdistyksen hallituksen esityksen perusteella Suomen riistakeskuksen tehtäviinsä nimittämiä julkisen hallintotehtävän hoitajia. Suurpetoyhdyshenkilö on riistakeskuksen nimittämä tehtävään hakeutunut tai riistanhoitoyhdistyksen esittämä henkilö. Suurriistavirka-avun yhteyshenkilö puolestaan on riistanhoitoyhdistyksen hallituksen nimittämä toimihenkilö.

Vaikka riistakeskus nimittää julkisiin hallintotehtäviin, ei sillä ole lakiin perustuvaa toimivaltaa erottaa henkilöä tehtävästä. Suurpetoyhdyshenkilön tehtävän riistakeskus voi peruuttaa. SRVA-yhteyshenkilön erottamisesta päättää riistanhoitoyhdistyksen hallitus.

Suomen riistakeskus katsoo, että vastuutehtävissä ei voi jatkaa, vaikka oikeuskäsittely on kesken, eikä syytetyille ole annettu tuomioita. Julkisia hallintotehtäviä hoitavien tulisi erota tai ainakin pidättyä hoitamasta tehtäväänsä toistaiseksi (tehtävät ovat määräaikaisia). Suurpetoyhdyshenkilön kohdalla tehtävän vaatima luottamus on menetetty, eikä henkilö voi jatkaa tehtävässään. Myös poliisille suurriistavirka-apua välittävän organisaation tulee arvioida yhteyshenkilön mahdollisuutta jatkaa tehtävässään.

Suomen riistakeskus ei hyväksy salametsästystä tai mitään lainvastaista toimintaa. Metsästysrikoksesta epäillyn henkilön ei tule jatkaa missään metsästyksen luottamustehtävässä.

Artikkeli Metsästysrikoksesta epäiltyjen ei tule jatkaa luottamustehtävissä julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen riistakeskus.

Joutsenossa kaadettiin koirasusi 6 Feb 10:15 PM (3 months ago)

Lappeenrannan Joutsenosta saatiin 5.12.2024 saaliiksi koirasusi.

Lappeenrannan Joutsenosta saatiin 5.12.2024 saaliiksi koirasusi Suomen riistakeskuksen myöntämän poikkeusluvan nojalla. Luonnonvarakeskuksen tekemät tutkimukset osoittivat eläimen koirasudeksi.

Poikkeuslupa kahden susiyksilön tappamiseksi myönnettiin 25.11.2024, sen jälkeen, kun alueelta oli todettu liikkuvan susipariskunnan, joista ainakin toisen oletettiin olevan koirasusi tutkittujen ulostenäytteiden perusteella.

Koirasusi on määritelty haitalliseksi vieraslajiksi, jonka poistaminen Suomen luonnosta on ensiarvoisen tärkeää suomalaisen susikannan geenipuhtauden säilyttämiseksi. Koirasusien nopea poistamien edellyttää viranomaisten ja metsästäjien yhteistyötä.

Viimeisimpien ulostenäytteistä tehtyjen DNA-analyysien perusteella uusia koirasusiyksilöitä on paljastunut myös Luumäeltä ja Miehikkälästä.

Artikkeli Joutsenossa kaadettiin koirasusi julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen riistakeskus.

Rauhoittamattomien lintujen poikkeusluvat haettava ajoissa vahinkokohteille 6 Feb 10:00 PM (3 months ago)

Suomen riistakeskus muistuttaa, että rauhoittamattomien lintujen aiheuttamista vahingoista kärsivien tulee hakea poikkeuslupaa rauhoitusaikaiseen pyyntiin hyvissä ajoin ennen rauhoitusajan alkamista.

Metsästyslain 41 b §:n mukaan Suomen riistakeskus voi myöntää poikkeusluvan rauhoittamattomien lintujen rauhoitusaikaiseen pyyntiin esimerkiksi kansanterveyden turvaamiseksi, viljelmille tai kotieläimille aiheutuvan vahingon estämiseksi taikka eläimistön suojelemiseksi.   Poikkeuslupa voidaan myöntää vain, jos muuta tyydyttävää ratkaisua ei ole ja päätös ei vaaranna lajien suotuisaa suojelutasoa.

Yleisimpiä vahinkokohteita ovat tuotantoeläinsuojat, joissa varislinnut aiheuttavat hygieniariskin tai rehuhävikkiä, sekä marjaviljelmät, joilla räkättirastaat aiheuttavat satovahinkoa. Näille pysyville kohteille lupa voidaan myöntää myös toistaiseksi voimassa olevana, niin sanottuna ilmoitusmenettelylupana.

Hygieniariskiin vetoavan hakijan on toimitettava terveydensuojeluviranomaisen lausunto, joka puoltaa hakemusta. Kotieläimiin kohdistuvan tautiriskin osalta lausunnon antaa tavanomaisesti eläinlääkäri.

Päätöksen täytäntöönpanon osalta on huomioitava noin kuukauden valitusaika. Poikkeuslupa voidaan myöntää akuuttien vahinkojen estämiseksi lyhyellä varoitusajalla tilanteissa, joissa vakava vahinko on syntynyt yllättäen.

Poikkeusluvat rajataan pääsääntöisesti välittömän vahingon estämiseksi vahinkokohteella, joten niitä ei tule mieltää rauhoittamattomien lintujen metsästysajan jatkamisena rauhoitusajan puolelle.

Artikkeli Rauhoittamattomien lintujen poikkeusluvat haettava ajoissa vahinkokohteille julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen riistakeskus.

Suomessa metsästävien määrä säilyi yli 300 000:ssa 4 Feb 10:00 PM (3 months ago)

Metsästysharrastus kiinnostaa. Metsästyskortin maksaneissa naisten ja yli 70-vuotiaiden osuus on kasvussa.

Suomessa metsästysharrastus säilyttää vahvan suosionsa, sillä riistanhoitomaksun eli metsästyskortin lunastaneiden määrä pysyi vuonna 2024 lähes edellisvuoden tasolla. Suhteutettuna asukaslukuun, metsästyskortin maksaneiden määrä 301 963 henkeä, on Suomessa korkea.

Vertailua Ruotsiin – yhteensä yli puoli miljoonaa harrastajaa Pohjoismaissa

Suomen ja Ruotsin metsästäjätilastot osoittavat, että metsästyksellä on merkittävä rooli molemmissa maissa. Ruotsissa metsästyskortin lunasti edellisellä metsästysvuodella 249 564 ruotsalaista. Ruotsin tilastoissa eivät näy alle 18-vuotiaat metsästäjät, joilla ei ole omia aselupia. Suomessa metsästäjämäärät tilastoidaan kalenterivuosittain, kun taas Ruotsissa tarkastelu perustuu metsästysvuosiin.

Ruotsin tilastotietojen tietolähteenä on käytetty Ruotsin ympäristöviranomaisen (Naturvårdsverket) metsästäjätilastoja. Ruotsin tilasto ei sisällä vierailevien ulkomaalaisten metsästäjien lunastamia metsästyskortteja.

Naisharrastajien määrät nousussa

Naisharrastajien määrä on selvässä nousussa sekä Suomessa että Ruotsissa. Vuonna 2024 Suomessa metsästäjätutkinnon suorittaneista 6 649 henkilöstä 27 prosenttia oli naisia. Ruotsissa vastaava luku oli 6 866 henkilöä, joista 20 prosenttia oli naisia. Naisten kasvava osuus metsästysharrastajien joukossa on ollut nähtävissä jo useamman vuoden ajan, ja kehitys näyttää jatkuvan.

Harrastajien ikärakenteessa samankaltaisuuksia

Metsästäjien ikärakenne on Suomessa ja Ruotsissa samankaltainen. Suurimmat ikäluokat löytyvät 50–59-vuotiaista ja 60–69-vuotiaista. Yli 70-vuotiaiden metsästäjien määrä on molemmissa maissa kasvussa.

Artikkeli Suomessa metsästävien määrä säilyi yli 300 000:ssa julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen riistakeskus.

Osallistu riistanhoitoyhdistyksesi vuosikokoukseen 3 Feb 12:00 AM (3 months ago)

Nyt on mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua oman riistanhoitoyhdistyksen toimintaan sekä kuulla ajankohtaisista riista-asioista.

Helmikuussa järjestetään riistanhoitoyhdistysten vuosikokoukset, joissa valitaan hallitusten jäsenet erovuoroisten tilalle. Vuosikokouksessa käsitellään riistanhoitoyhdistysten työjärjestyksen 3 §:n mukaiset asiat.

Ota mukaan voimassa oleva metsästyskorttisi – helpoin tapa osoittaa jäsenyytesi on Oma riistan sähköinen metsästyskortti.

Vuosikokousten paikat ja ajat löytyvät tammikuun Metsästäjä-lehdestä sekä riista.fi- sivujen tapahtumahausta. 

Riistanhoitoyhdistyksen vuosikokouksessa jokaisella 18 vuotta täyttäneellä jäsenellä on yksi ääni. Alle 18-vuotiailla jäsenillä on puhe- ja läsnäolo-oikeus kokouksessa. Vähintään 18 vuotta täyttänyt jäsen voi myös valtuuttaa toisen jäsenen edustamaan itseään vuosikokouksessa.

Artikkeli Osallistu riistanhoitoyhdistyksesi vuosikokoukseen julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen riistakeskus.

Pohjois-Savossa saaliiksi 2 889 hirveä 2 Feb 10:15 PM (3 months ago)

Pohjois-Savossa kaadettiin päättyneellä metsästyskaudella 2 889 hirveä. Saalismäärä kasvoi edellisvuodesta 25 prosenttia. Tervon ja Rautalammin riistanhoitoyhdistysten alueilla saalis pysyi edelliskauden tasolla. Muiden riistanhoitoyhdistysten alueilla saalis kasvoi selvästi. Saalismääriä kasvatettiin suunnitellusti, koska hirvikanta oli kääntynyt kasvuun.

Tammikuun puolivälissä päättyneellä kaudella Pohjois-Savossa kaadettiin 823 aikuista uroshirveä, 596 aikuista naarashirveä ja 1470 vasaa. Vasojen osuus (51 %) saaliista oli tavoitteen mukainen. Urosten osuus (58 %) aikuissaaliista kohosi suunniteltua korkeammaksi. Riistanhoitoyhdistysten laatimissa verotussuunnitelmissa huomioitiin niin sanotut pankkiluvat. Asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitsi laskennallisesti käyttää 70–80 prosenttia pyyntiluvista. Harkinnanvaraisia pankkilupia käytettiin alueilla, joilla hirvikanta oli suurempi kuin keväällä metsästystä suunniteltaessa oli arvioitu. Koko Pohjois-Savon riistakeskusalueen lupien käyttöaste oli 83 prosenttia. Riistanhoitoyhdistyksittäin käyttöaste vaihteli 53 prosentista 97 prosenttiin. Kaadettavien aikuisten hirvien määrää oli rajoitettu kahdeksan riistanhoitoyhdistyksen alueella riittävän suuren aikuiskannan varmistamiseksi metsästyksen päätteeksi.

Pohjois-Savon alueellisen riistaneuvoston asettama tavoitetalvikanta on 2,5–3,5 hirveä / 1 000 hehtaaria. Luonnonvarakeskuksen tuottamat julkiset raportit hirvikannan kehityksestä löytyvät Luonnonvaratieto-palvelusta (luke.fi).

Luonnonvarakeskus antaa tarkemmat hirvikanta-arviot hirvitalousalueittain ja riistanhoitoyhdistyksittäin maaliskuun aikana.

Riistanhoitoyhdistysten toiminnanohjaajien yhteystiedot.

Pohjois-Savon  hirvisaaliit riistanhoitoyhdistyksittäin 2023 ja 2024 (pdf)

Yhteenveto Pohjois-Savon hirvisaaliista metsästysvuonna 2024–2025 (pdf)

Artikkeli Pohjois-Savossa saaliiksi 2 889 hirveä julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen riistakeskus.

Pohjois-Karjalan hirvisaaliissa kasvua 2 Feb 10:15 PM (3 months ago)

Riistakeskus Pohjois-Karjalan alueella saatiin tammikuun puolivälissä päättyneellä metsästyskaudella saaliiksi 1 470 hirveä. Hirvisaalis on 308 hirveä suurempi kuin edellisellä metsästyskaudella.

Kaadetuista hirvistä vasoja oli 34 prosenttia. Aikuissaaliista uroksia oli 60 prosenttia. Metsästystä kohdennettiin monin paikoin tarkoituksella uroshirviin.

Hirvitalousalueittain tarkasteltuna saalista kertyi eniten maakunnan etelä- ja länsiosien hirvitalousalueilla. Itärajalla ja maakunnan pohjoisosissa hirvisaalis oli vähäisempi.

Aikuisten uroshirvien ruhojen keskipaino oli 191 kg ja aikuisten naaraiden 177 kg. Urosvasat painoivat keskimäärin 83 kg ja naarasvasat 78 kg.

Alueellinen riistaneuvosto on asettanut Pohjois-Karjalaan hirvitiheystavoitteeksi 2,5–3,1 hirveä tuhannella hehtaarilla. Luonnonvarakeskuksen (Luke) ennusteen mukaan kolmella hirvitalousalueella ollaan pääsemässä tavoitteeseen ja yhdellä hirvitalousalueella hirvikanta on jäämässä alle tavoitetiheyden.  Luke antaa arvion metsästyksen jälkeisestä hirvikannasta maaliskuussa.

Hirvenmetsästykseen käytettiin Pohjois-Karjalassa päättyneellä kaudella 34 300 henkilötyöpäivää.

Hirvisaalis 2024-2025 Pohjois-Karjala (PDF)

Artikkeli Pohjois-Karjalan hirvisaaliissa kasvua julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen riistakeskus.

Varsinais-Suomen hirvisaalis ennätyksellisen alhainen 2 Feb 10:15 PM (3 months ago)

Varsinais-Suomen hirvisaalis jäi syksyllä 2024 tasan1400 hirveen.

Varsinais-Suomen hirvisaalis jäi metsästyskaudella 2024–2025 ennätyksellisen pieneksi – alueella kaadettiin yhteensä vain 1 400 hirveä. Näin alhaista kokonaissaalista ei ole kirjattu sitten vuoden 1975, jolloin hirvikanta oli kuitenkin voimakkaassa kasvussa.

Keskimäärin Varsinais-Suomessa kaadettiin noin 1,5 hirveä tuhatta hehtaaria kohti. Eniten saalista kertyi Laitilan seudun riistanhoitoyhdistyksen alueella, jossa kaadettiin 184 hirveä. Tämä vastaa hieman alle kolmea hirveä tuhatta hehtaaria kohden.

Varsinais-Suomen hirvikanta on hirvitalousalueittain tarkasteltuna tällä hetkellä tavoitehaarukassa, mutta useimmilla alueilla kanta on lähempänä tavoitehaarukan alarajaa kuin ylärajaa. Metsästäjien arvion mukaan hirvikannan aallonpohja on nyt saavutettu, ja Varsinais-Suomen metsissä arvioidaan olevan hieman enemmän hirviä kuin vuosi sitten.

Varsinais-Suomen hirvisaalis (pdf)

Artikkeli Varsinais-Suomen hirvisaalis ennätyksellisen alhainen julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen riistakeskus.

Hirvenmetsästyksen tulos Satakunnassa 2 Feb 10:15 PM (3 months ago)

Tammikuun puolivälissä päättyneellä hirvenmetsästyskaudella riistakeskuksen Satakunnan toimialueella kaadettiin 2 425 hirveä, saalismäärän noustessa noin kolme prosenttia edellisvuodesta.

Myönnetyistä pyyntiluvista käytettiin noin 88 prosenttia, mikä on suhteellisen korkea hirvilupien käyttöaste. Kauden kokonaissaaliista noin 47 prosenttia oli vasoja, ja kaadetuista aikuisista hirvistä noin 56 prosenttia oli uroksia. Pinta-alaan suhteutettuna eniten hirviä kaatui perinteiseen tapaan Satakunnan pohjoisella rannikkoseudulla, jossa kaadettiin noin 2,9 hirveä 1 000 hehtaaria kohti. Keskimäärin koko Satakunnan riistakeskusalueella saalistiheys oli 2,2 hirveä 1 000 hehtaaria kohti.

Luonnonvarakeskus tuottaa lähiaikoina arvion hirvikannan koosta ja rakenteesta.

Satakunnan toimialue on jaettu neljään hirvitalousalueeseen, ja alueella toimii noin 200 hirvieläimiä metsästävää seuraa ja seuruetta. Toimialueen noin 15 000:sta metsästyskortin lunastaneesta henkilöstä hirvieläinjahteihin osallistuu arviolta noin 6 000 henkilöä.

a Hirvisaalis riistanhoitoyhdistyksittäin (PDF)

Artikkeli Hirvenmetsästyksen tulos Satakunnassa julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen riistakeskus.

Keski-Suomessa kaadettiin yli 3100 hirveä 2 Feb 10:15 PM (3 months ago)

Keski-Suomessa kaadettiin tammikuun puolivälissä päättyneessä jahdissa 3 163 hirveä. Saalis oli 363 hirveä edellistä vuotta suurempi.

Eniten hirviä kaadettiin Viitasaaren (344) ja Itä-Päijänteen (Joutsa ja Luhanka) riistanhoitoyhdistysten (290) alueilla. Vähiten Hankasalmen (50) ja Uuraisten (57) riistanhoitoyhdistysten alueilla.

Keski-Suomessa kaadetuista hirvistä 1 558 (49 %) oli vasoja ja 1 605 aikuisia. Ammutuista aikuisista hirvistä 54 prosenttia oli uroksia (865 kpl).

Keski-Suomessa kaadettiin keskimäärin 2,3 hirveä tuhannelta hehtaarilta. Pinta-alaan suhteutettuna eniten hirviä kaadettiin Kannonkosken-Kivijärven riistanhoitoyhdistyksen alueella (3,3 hirveä/1000 ha). Myös Konneveden (3,0 hirveä/1000 ha) ja Itä-Päijänteen (2,9 hirveä/1000 ha) riistanhoitoyhdistysten alueilla kaadettiin paljon hirviä pinta-alaan suhteutettuna.

Suomen riistakeskus myönsi päättyneelle jahtikaudelle Keski-Suomen alueelle 2 986 hirven pyyntilupaa. Yhdellä pyyntiluvalla saa kaataa aikuisen hirven tai kaksi vasaa. Myönnetyillä luvilla olisi ollut mahdollista kaataa 4 000 hirveä.

Myönnetyistä luvista jätettiin Keski-Suomen alueella odotetusti käyttämättä 20 prosenttia.  Vaihtelu lupien käyttöasteessa oli riistanhoitoyhdistysten välillä poikkeuksellisen suurta. Eniten lupia käytettiin Korpilahdella (96 %) ja vähiten Multialla (51 %).

Lupia myönnettiin lähes haettu määrä ja käytössä on ns. pankkilupajärjestelmä, jossa pyyntilupia suositellaan haettavan 20–30 prosenttia enemmän kuin suunnitteluvaiheessa näyttää tarpeelliselta. Pankkilupia otetaan jahdin aikana käyttöön, jos hirviä havaitaan olevan runsaammin kuin hakuvaiheessa oletettiin. Näin voidaan nopeasti reagoida hirvikannan yllättäviin muutoksiin.

Luonnonvarakeskus tuottaa maaliskuun puoliväliin mennessä arvion hirvikannan tämänhetkisestä koosta ja rakenteesta, jonka jälkeen aloitetaan syksyn 2025 metsästyksen suunnittelu. Tulevan jahtikauden suunnittelu käynnistyy sidosryhmien kuulemisella. Kantatietojen lisäksi suunnittelussa otetaan huomioon hirvien aiheuttamat metsävahingot ja hirvionnettomuudet.

Hirvisaalis riistanhoitoyhdistyksittäin (PDF)

Lisätietoa riistanhoitoyhdistyksittäin: Riistanhoitoyhdistysten toiminnanohjaajat

Artikkeli Keski-Suomessa kaadettiin yli 3100 hirveä julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen riistakeskus.

Hirvisaalis kääntyi kasvuun 2 Feb 10:00 PM (3 months ago)

Päättyneellä jahtikaudella kaadettiin runsaat 37 800 hirveä, mikä on 17 prosenttia viime kautta enemmän.  Saalismäärissä oli kasvua lähes koko maassa.

Luonnonvarakeskuksen viime maaliskuussa antaman arvion mukaan hirvikanta kääntyi useamman vuoden jatkuneen kannan pienentymisen jälkeen noin kuuden prosentin kasvuun. Tämän seurauksena tammikuun puolivälissä päättyneellä metsästyskaudella myös hirvisaalis oli edelliskautta suurempi.

Pyyntilupia viime kaudelle myönnettiin runsaat 34 000 eli noin kymmenen prosenttia edelliskautta enemmän ja lupamäärällä tähdättiin asetettujen tavoitteiden mukaiseen metsästykseen. Yhdellä pyyntiluvalla saa kaataa aikuisen hirven tai kaksi vasaa. Valtakunnan tasolla myönnettyjen pyyntilupien käyttöaste oli noin 84 prosenttia, mikä on noin kuusi prosenttiyksikköä edelliskautta korkeampi.

– Hirvisaalis kasvoi lähes koko maassa ja viime vuoteen nähden suhteellisesti eniten Lapissa, Pohjanmaalla, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Vain Varsinais-Suomessa ja Etelä-Hämeessä saalis oli hiukan edellisvuotta pienempi, riistapäällikkö Jani Körhämö Suomen riistakeskuksesta sanoo.

Hirvisaalis oli urosvoittoinen ja kaadetuista aikuisista hirvistä uroksia oli 58 prosenttia ja naaraita 42 prosenttia. Vasojen osuus saaliissa oli 47 prosenttia.

Päättyneen kauden metsästystä koskivat viime keväänä alkaneelle kolmivuotiskaudelle asetetut alueelliset kantatavoitteet, jotka tähtäävät koko maassa 70 000–90 000 yksilön talvikantaan. Tavoitteiden toteutumista on mahdollista arvioida maaliskuussa, kun Luonnonvarakeskus julkaisee arvionsa jahdin jälkeisestä hirvikannasta.

Hirvi on koko maan tasolla tärkein riistaeläimemme ja viime jahtikaudella sen metsästykseen osallistui jälleen noin 100 000 metsästäjää. Päättyneellä kaudella hirvisaaliista saatiin noin viisi miljoonaa kiloa luullista lihaa. Lisäksi metsästyksellä on huomattava virkistysarvo. Päättyneellä metsästyskaudella hirvijahdissa vietettiin aikaa noin 665 000 henkilötyöpäivää.

Hirvisaalis kaudella 2024–2025 sekä edellisellä metsästyskaudella riistakeskusalueittain (pdf)

Artikkeli Hirvisaalis kääntyi kasvuun julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen riistakeskus.

Sumiaisissa vahinkoperusteisella poikkeusluvalla kaadettu eläin oli koirasusi 27 Jan 3:45 AM (3 months ago)

Suomen riistakeskus myönsi syyskuun 2024 lopulla vahinkoperusteisen poikkeusluvan Sumiaisissa 29 lammasta tappaneelle sudelle. Toistuvasti lammastilalla vahinkoja aiheuttanut yksilö kaadettiin 18.10.2024.

Saaliiksi saatua eläintä pidettiin sutena, kunnes DNA-näyte paljasti sen yllättäen koirasudeksi. DNA osoitti sen olevan peräisin Lappeenrannan Ylämaan koirasusilaumasta. Saman yksilön DNA eristettiin edellisen kerran susien ulostenäytekeräyksen yhteydessä Ylämaalla vuonna 2022.

DNA paljastaa susista asioita, joita ei saada tietää muilla menetelmillä

Suden jätöksiä kerätään DNA-tutkimukseen kaikilta tunnetuilta susireviireiltä marraskuun puolivälistä helmikuun loppuun. Keräystä koordinoi Luonnonvarakeskus Suomen riistakeskuksen tuella.

DNA-näytekeräys täydentää petoyhdyshenkilöverkoston tuottamaa kuvaa susikannan tilasta ja tuottaa tietoa, jota ei voi saada muilla menetelmillä.  DNA:n avulla tunnistetaan jätöksen jättänyt susi, susireviirin rajat ja saadaan tietää, elääkö reviirillä susipari vai -lauma. Aiempien vuosien DNA-tulokset on koottu kartalle Luonnonvaratieto.luke.fi-palvelussa.

Artikkeli Sumiaisissa vahinkoperusteisella poikkeusluvalla kaadettu eläin oli koirasusi julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen riistakeskus.

Ilmoita susihavainto petoyhdyshenkilölle – vain uhkaavat tilanteet hätäkeskukseen 26 Jan 10:00 PM (3 months ago)

Ilmoittamalla susihavaintosi paikalliselle petoyhdyshenkilölle tuet riistantutkimusta ja autat viranomaisia saamaan tarkemman käsityksen alueen susitilanteesta. Ilmoita poliisille vain uhkaavassa tilanteessa.

Kansalaisten toivotaan ilmoittavan susihavainnoista oman alueen petoyhdyshenkilöille. Havainto voi olla näköhavainto eläimestä tai havainto jäljistä, jätöksistä tai haaskoista. On tärkeää ilmoittaa havainnon tarkat yksityiskohdat ja sijainti petoyhdyshenkilölle heti havainnon tekemisen jälkeen.

Petoyhdyshenkilöt ovat koulutettuja asiantuntijoita, jotka varmistavat ja välittävät suurpetohavaintoja tutkimukselle ja hallinnolle. He kirjaavat varmistetut havainnot Luonnonvarakeskuksen ylläpitämään Tassu-järjestelmään.

Tutkimuksen tuottamien kanta-arvioiden lisäksi viranomaiset ja riistahallinto, kuten poliisi ja Suomen riistakeskus, käyttävät petoyhdyshenkilöiden kirjaamia havaintoja päätöksenteon tukena harkitessaan toimenpiteitä ongelmayksilöiden häätämiseksi tai poistamiseksi.

Vaikka erilaiset someryhmät voivat olla hyvä keino levittää tietoa esimerkiksi tuoreesta susihavainnosta, ne eivät korvaa ilmoitusta petoyhdyshenkilölle.

Jos kohtaat suurpedon

Jos kohtaat suden hoidetussa pihapiirissä tai laitumella, on syytä pyrkiä karkottamaan se kovaa ääntä pitämällä ja tekemällä eläimelle selväksi, että paikalla on ihminen. Tällainen kohtaaminen tulee ilmoittaa petoyhdyshenkilölle.

Jos susi liikkuu hoidetussa pihapiirissä toistuvasti, käyttäytyy uhkaavasti tai ei poistu pihasta välittömästi ihmisen havaittuaan, ota yhteyttä hätäkeskuksen (112) kautta poliisiin.

Jos joudut kolariin suden kanssa, älä nouse ajoneuvosta, vaan ilmoita kolarista hätäkeskukseen ja noudata annettuja ohjeita.

Jos kohtaat suden luonnossa, pyri poistumaan paikalta. Jos susi lähtee seuraamaan ja lähestyy, voit pyrkiä pelottamaan sitä karjaisemalla ja tekemällä itsesi mahdollisimman suureksi. Suden kohtaamisen mahdollisuutta voit pienentää pitämällä ääntä kulkiessasi, jotta eläin havaitsee ja ehtii väistää sinua.

Susihavainnot runsastuneet kuluvana talvena

Pirkanmaan etelä- ja lounaisosissa Akaan, Urjalan, Punkalaitumen ja Sastamalan alueilla elää Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan jo useampi susilauma ja koko maan mittakaavassa susilaumojen painopiste on selkeästi Länsi- ja Lounais-Suomessa. Pirkanmaalla susilaumoja elää lisäksi Kuhmoisissa ja Virroilla.

Kuluvan talven aikana susihavaintoja on tehty aiempaa enemmän muun muassa Pirkanmaan länsiosissa sekä Tampereen eteläpuolella Vesilahden ja Lempäälän seuduilla. Havaintojen lisääntyminen kertoo susikannan luontaisesta levittäytymisestä, kun laumoista viime kesänä lähteneet nuoret sudet hakeutuvat uusille elinalueille.

Luonnonvarakeskus antaa keväällä uuden arvionsa susikannasta muun muassa susihavaintojen ja talven aikana kerättävien DNA-näytteiden pohjalta.

Petoyhdyshenkilöiden yhteystiedot

Kuka auttaa, jos suurpeto tulee pihapiiriin (susilife.fi, pdf).

Artikkeli Ilmoita susihavainto petoyhdyshenkilölle – vain uhkaavat tilanteet hätäkeskukseen julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen riistakeskus.

Karhupäätöksiin ratkaisut Itä-Suomen hallinto-oikeudesta 23 Jan 3:54 AM (3 months ago)

Kesällä 2024 Suomen riistakeskus myönsi poikkeusluvan 10 karhun kannanhoidolliseen metsästykseen Lieksan alueelle. Itä-Suomen hallinto-oikeus kumosi 23. tammikuuta annetussa ratkaisussaan päätöksen. Perusteluissa todettiin, ettei hallinto-oikeuden näkemyksen mukaan hakemusalueella ollut karhukannan liiallisesta kasvusta tai tihentymisestä aiheutunut erityinen ongelma tai tilanne, johon olisi ollut puututtava. Hallinto-oikeus oli jo aiemmin antamallaan välipäätöksellä kieltänyt Suomen riistakeskuksen päätöksen täytäntöönpanon.

Riistakeskuksen kielteisistä ratkaisusta tehdyt kolme muuta valitusta hallinto-oikeus vastaavasti hylkäsi.

Itä-Suomen hallinto-oikeuden tiedote (tuomioistuimet.fi)

Artikkeli Karhupäätöksiin ratkaisut Itä-Suomen hallinto-oikeudesta julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen riistakeskus.

Susi vai ilves? – Ilmoita havaintosi petoyhdyshenkilölle 21 Jan 9:26 PM (3 months ago)

SusiLIFE-hankkeen tiedote.

Suomen suurpetokantojen seuranta nojaa petoyhdyshenkilöverkostoon. Petoyhdyshenkilöt tarkastavat ja tallentavat kansalaisten ilmoittamia havaintoja, jotka muodostavat perustan suurpetojen kanta-arvioille.

Suurpetokantojen kehitystä seurataan petoyhdyshenkilöverkoston avulla. Lähes 2400 vapaaehtoisen asiantuntijan muodostama verkosto on toiminut jo 1970-luvun lopulta lähtien. Verkoston keräämät havainnot ovat olennainen osa suurpetokantojen arviointia.

Petoyhdyshenkilöt tarkastavat kansalaisten ilmoittamia havaintoja karhuista, susista, ilveksistä ja ahmoista. Varmennetut havainnot tallennetaan Luonnonvarakeskuksen ylläpitämään Tassu-järjestelmään.

”Koen petoyhdyshenkilön tehtävän tärkeänä ja mielenkiintoisena. Eniten itseä motivoi tiedon kerääminen ja halu kehittää omaa osaamista suurpetoasioissa”, petoyhdyshenkilö Roope Penttala kertoo.

Penttala on toiminut noin viisi vuotta petoyhdyshenkilönä Kyrönmaan riistanhoitoyhdistyksen alueella. Hän osallistuu myös suden DNA-keräykseen.

Suomen riistakeskus nimittää petoyhdyshenkilöksi tehtävään soveltuvia, luotettaviksi tunnettuja henkilöitä. Ennen nimitystä petoyhdyshenkilön täytyy suorittaa petoyhdyshenkilön peruskoulutus, joko kaikille avoimena verkkokurssina (riistainfo.fi) tai Suomen riistakeskuksen järjestämässä koulutustilaisuudessa.

Kattavat havainnot turvaavat kanta-arviot

Vuonna 2023 Tassu-järjestelmään kirjattiin lähes 59 000 suurpetohavaintoa, ja vuonna 2024 yhteensä 55 000 havaintoa. Eniten kirjattiin ilves- ja susihavaintoja, vähiten ahmahavaintoja. Jokainen havainto on tärkeä, sillä laaja ja tarkka havaintoaineisto on ratkaisevaa suurpetokantojen arvioinnissa.

”Kuluvana talvena olen tallentanut Tassuun ahma-, ilves- ja susihavaintoja. Suurin osa näistä on ollut havaintoja suden jäljistä. Talvi on ollut otollinen tehdä jälkihavaintoja lähes jatkuvan lumipeitteen ansiosta”, Penttala sanoo.

Petoyhdyshenkilöiden tarkastamia suurpetohavaintoja käytetään myös viranomaisten päätöksenteossa, esimerkiksi arvioitaessa toimenpiteitä ongelmayksilöiden häätämiseksi tai poistamiseksi, sekä vahinkojen ehkäisyyn, kuten petoaitojen kohdentamiseen.

Kaikki petoyhdyshenkilöiden kirjaamat havainnot ovat nähtävissä luonnonvaratieto.luke.fi-karttapalvelussa.

Havainnoista tarkat tiedot heti petoyhdyshenkilölle

Kansalaisia kannustetaan ilmoittamaan kaikki suurpetohavainnot petoyhdyshenkilöille mahdollisimman pian. Erityisen tärkeää on ilmoittaa, jos suurpedon havaitsee pihapiirissä. Havainto voi olla esimerkiksi jälki, jätös, haaska tai suora näköhavainto. Nopea ilmoittaminen on tärkeää, sillä aika voi vaikeuttaa havainnon varmentamista.

”Vaihtelevat sääolot voivat peittää jäljet nopeastikin, joten olisi hyvä saada havainnot tietoon pikaisesti”, Penttala kertoo.

”Pieneltäkin tuntuvat huomiot havainnon yhteydessä voivat olla arvokasta tietoa petoyhdyshenkilölle. Tärkeintä on kuitenkin ilmoittaa havainnosta matalalla kynnyksellä. Jokainen havainto on arvokas!”

Suurpetojen käyttäytyessä uhkaavasti on ensisijaisesti ilmoitettava hätäkeskukseen.

Lisätiedot:

Olli Kursula, riistapäällikkö, Suomen riistakeskus
puh. 029 431 2242

Roope Penttala, petoyhdyshenkilö, Kyrönmaan riistanhoitoyhdistys
puh. 040 416 4691

Petoyhdyshenkilöiden yhteystiedot löytyvät riista.fi-sivulta.

Petoyhdyshenkilöiden peruskurssi (riistainfo.fi).

Video petoyhdyshenkilön tehtävästä (youtube.com) 

Artikkeli Susi vai ilves? – Ilmoita havaintosi petoyhdyshenkilölle julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen riistakeskus.

Joutomaista elinympäristöjä vesilinnuille – pohjoisesta Suomesta etsitään uusia kohteita 13 Jan 10:30 PM (4 months ago)

Keväällä vesilintuja odottaa 69 kunnostettua kosteikkoa ympäri Suomen. SOTKA-kosteikot-hankkeen jatkon myötä elinympäristötyö laajenee. Nyt etsitään suunnitteluun uusia kunnostettavia kohteita.

Märkä rehupelto Vöyrillä, entinen turvetuotantoalue Torniossa, ojitettu metsämaa Siikalatvalla, kuivattu lampi Oulaisissa ja kymmenet muut kohteet ovat muuttuneet parissa vuodessa upeiksi kosteikkoelinympäristöiksi vesilinnuille SOTKA-kosteikot-hankkeen avustuksella. Valtaosa kohteista kuuluu yksityisille maanomistajille, jotka ovat moninaisista syistä tahtoneet perustaa kosteikon.

– Monet hankkeen kohteet ovat osoittautuneet oikeiksi vesilintuparatiiseiksi. Myös taantuneita vesilintulajeja on tavattu useammaltakin kosteikoilta. Erityisesti tukkasotkat, haapanat ja jouhisorsat lämmittävät suunnittelijan mieltä, kertoo SOTKA-kosteikot-hankkeen suunnittelija Holtti Hakonen.

Suomen riistakeskuksen vetämän SOTKA-kosteikot-hankkeen tavoitteena on turvata taantuvien vesilintukantoja auttamalla maanomistajia ja muita kiinnostuneita tahoja perustamaan, kunnostamaan ja hoitamaan soveltuvia kohteita vesilintujen poikue-elinympäristöiksi.

– Useimmiten rahoitushakuja varten tarvittavan laajan kosteikkosuunnitelman laadinta on se, mihin kosteikkohankkeet jäävät jumiin. Hankkeen kautta olemme saaneet lukuisia kosteikkohaaveita toteutumaan, Hakonen sanoo.

Lintuharrastajat ja metsästäjät mahtuvat samalle alueelle. Hankesopimuksella varmistetaan, että vesilinnustus on kestävää ja kosteikkoa hoidetaan aktiivisesti. Kaikilla kohteilla on myös vesilintulaskennat vuosittain. Tällä tavoin seurataan kunnostuksen vaikutuksia.

Uusia kohteita voi esittää

Uusia kohteita on nyt mahdollista esittää mukaan SOTKA-kosteikot-hankkeeseen. Omarahoitus ja sponsorit nousevat jatkohankkeessa tärkeään rooliin: Hanke tarjoaa suunnittelun, mutta varat toteutukseen tulee löytää muista rahoituslähteistä.

Maa- ja metsätalousministeriön rahoittama SOTKA-kosteikot-hanke kuuluu Suomen luonnon monimuotoisuutta edistävään Helmi-ohjelmaan. Hankkeessa on toteutettu vuosien 2020–2024 aikana jo yli 900 hehtaaria elinympäristöä vesilintujen poikasille. Jatkohankkeessa vuodesta 2025 eteenpäin tavoitteena on suunnitella vuosittain vähintään 20 pinta-alaltaan laajaa poikue-elinympäristön kunnostusta.

Vitmossen (youtube.com)

Leväjänkä (yoututbe.com)

Artikkeli Joutomaista elinympäristöjä vesilinnuille – pohjoisesta Suomesta etsitään uusia kohteita julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen riistakeskus.

Joutomaista elinympäristöjä vesilinnuille – eteläisestä Suomesta etsitään uusia kohteita 13 Jan 10:30 PM (4 months ago)

Keväällä vesilintuja odottaa 69 kunnostettua kosteikkoa ympäri Suomen. SOTKA-kosteikot-hankkeen jatkon myötä elinympäristötyö laajenee. Nyt etsitään suunnitteluun uusia kunnostettavia kohteita.

Tulvaniitty Orimattilassa, märkä rehupelto Vöyrillä, rantaniittyalue Salossa ja kymmenet muut kohteet ovat muuttuneet parissa vuodessa upeiksi kosteikkoelinympäristöiksi vesilinnuille SOTKA-kosteikot-hankkeen avustuksella.

– Vesilinnut ovat hyvin ottaneet omikseen hankkeen kosteikot, sillä niistä sorsanpoikaset löytävät tarvitsemaansa matalaa, selkärangattomia kuhisevaa vettä ensimmäisinä elinviikkoinaan. Hankkeen kosteikoilla käy melkoinen kuhina kesäisin, kertoo SOTKA-kosteikot –hankkeen suunnittelija Vilma Anttila.

Kosteikot auttavat lajiston lisäksi vesien suojelussa ja tulvien hallinnassa. Valtaosa kohteista kuuluu yksityisille maanomistajille, jotka ovat moninaisista syistä tahtoneet perustaa kosteikon. Suomen riistakeskuksen vetämän SOTKA-kosteikot-hankkeen tavoitteena on turvata taantuvien vesilintukantoja auttamalla maanomistajia ja muita kiinnostuneita tahoja perustamaan, kunnostamaan ja hoitamaan soveltuvia kohteita vesilintujen poikue-elinympäristöiksi. Kunnostukset on tehty pääosin patoamalla.

– Kustannustehokkaat ja helppohoitoisiksi suunnitellut kosteikot tulevat varmimmin toteutetuiksi. Jos suunnitelma on monimutkainen tai kallis, saattaa se olla maanomistajalle liian iso pala purtavaksi, Anttila jatkaa.

Lintuharrastajat ja metsästäjät mahtuvat samalle alueelle. Hankesopimuksella varmistetaan, että vesilinnustus on kestävää ja kosteikkoa hoidetaan aktiivisesti. Kaikilla kohteilla on myös vesilintulaskennat vuosittain. Tällä tavoin seurataan kunnostuksen vaikutuksia.

Uusia kohteita voi esittää

Uusia kohteita on nyt mahdollista esittää mukaan SOTKA-kosteikot-hankkeeseen. Omarahoitus ja sponsorit nousevat jatkohankkeessa tärkeään rooliin: Hanke tarjoaa suunnittelun, mutta varat toteutukseen tulee löytää muista rahoituslähteistä.

Maa- ja metsätalousministeriön rahoittama SOTKA-kosteikot-hanke kuuluu Suomen luonnon monimuotoisuutta edistävään Helmi-ohjelmaan. Hankkeessa on toteutettu vuosien 2020–2024 aikana jo yli 900 hehtaaria elinympäristöä vesilintujen poikasille. Jatkohankkeessa vuodesta 2025 eteenpäin tavoitteena on suunnitella vuosittain vähintään 20 pinta-alaltaan laajaa poikue-elinympäristön kunnostusta.

Vitmossen (youtube.com)

Luhtikylä (youtube.com)

Artikkeli Joutomaista elinympäristöjä vesilinnuille – eteläisestä Suomesta etsitään uusia kohteita julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen riistakeskus.

Itä- ja Kaakkois-Suomen metsähanhisaalis 276 yksilöä 12 Jan 10:20 PM (4 months ago)

Suomessa esiintyy kahta metsähanhen alalajia, taigametsähanhia ja tundrametsähanhia. Itä- ja Kaakkois-Suomessa pyynti kohdistuu pääasiassa tundrametsähanheen.

Itä- ja Kaakkois-Suomen alueella on syksyn metsästyskauden (1.10.-30.11.2024) aikana pyydetty yhteensä 276 metsähanhea. Tieto perustuu metsähanhesta säädettyyn pakollisiin saalisilmoituksiin. Saaliin valokuvakeräyksen perusteella 90 prosenttia pyydetyistä linnuista oli tundrametsähanhia ja 10 prosenttia taigametsähanhia.

– Saaliin alalajijakauma osoittaa, että metsästys toteutuu kestävästi, riistapäällikkö Mikael Luoma Suomen riistakeskuksesta sanoo.

Itä- ja Kaakkois-Suomen ylitse muuttava tundrametsähanhikanta kestäisi voimakkaampaakin metsästystä, mutta samaan aikaan olennaista on huolehtia, ettei metsästys kohdistu liian voimakkaasti taigametsähanheen.

Alalajien esiintyminen ja kannan koko ovat erilaisia

Tundrametsähanhi pesii Pohjois-Venäjällä ja talvehtii pääasiassa Hollannissa ja Saksassa. Alalajin muuttoreitti kulkee osittain itäisen ja eteläisen Suomen ylitse. Alalajin kanta EU:n alueella arvioidaan olevan noin 650 000 – 880 000 yksilöä ja kannan kehityssuunta on kasvava.

Pääasiassa Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Pohjois-Venäjän alueilla esiintyvä taigametsähanhikanta on kasvanut tavoitteellisesti. Vuonna 2011 kannan suuruudeksi arvioitiin 40 000 – 45 0000 yksilöä ja vuoden 2024 arvion mukaan kannan suuruus on nyt noin 75 000 yksilöä.

– Taigametsähanhikannan kasvu on erinomainen esimerkki, miten suunnitelmallisella yhteistyöllä ja toimilla kannanhoitoa voidaan toteuttaa, Luoma sanoo.

Pohjois-Suomen elokuun metsähanhisaalis 126 yksilöä

Rajatusti Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa sekä Kainuun maakunnassa oli elokuussa metsähanhen metsästystä. Tarkentuneen saalistiedon perusteella maakuntien alueilta saaliiksi saatiin 126 taigametsähanhea.

Liite: Kaakkois-Suomen metsähanhisaalis 2024 (PDF)

Artikkeli Itä- ja Kaakkois-Suomen metsähanhisaalis 276 yksilöä julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen riistakeskus.

Metsähallituksen hirvialueet haettavissa 8 Jan 12:47 AM (4 months ago)

Metsähallituksen hirvenmetsästysalueita haetaan ensi syksylle tammikuun aikana. Alueluvan haku on alkanut 1.1. ja se sulkeutuu 31.1.2025 klo 16.00.

Aluelupaa haetaan ensisijaisesti sähköisesti lupahakujärjestelmän kautta. Hakuohjeisiin kannattaa tutustua ennen hakemuksen täyttämistä. Päätökset hakemuksiin tehdään maaliskuun aikana.

Jos Metsähallitus myöntää seurueellesi alueluvan, sinun on vielä haettava varsinaista pyyntilupaa Suomen riistakeskukselta huhtikuun loppuun mennessä.

Tarkemmat ohjeet (eraluvat.fi)

Artikkeli Metsähallituksen hirvialueet haettavissa julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen riistakeskus.

Latvalinnustus alkaa: haastava metsästysmuoto tarjoaa elämyksiä talvisessa luonnossa 7 Jan 10:00 PM (4 months ago)

Urosmetson ja -teeren talvimetsästys alkaa 10. tammikuuta ja se sallitaan hyvin rajoitetusti tammikuun loppuun asti. Metsästäjiä kehotetaan huomioimaan metsästysalueensa lintutilanne ja metsästämään vastuullisesti.

Urosmetson ja -teeren talvipyynti aloitettiin kuusi vuotta sitten vuosikymmenten tauon jälkeen.  Sallittu pyyntialue on vaihdellut lintutilanteen mukaan. Edellytyksenä pyynnille on, että lajien kannat ovat riittävän runsaita. Tänä vuonna tammikuun pyynti on mahdollista rajatulla alueella Pohjois- ja Itä-Suomessa. Viime vuoteen verrattuna  latvalinnustusalue supistui lintutilanteen mukaisesti.

Vahvat lintukannat mahdollistavat perinteisen pyyntimuodon

Pohjois-Suomen metso- ja teerikannan kehitys on ollut vahvaa viime vuosina erityisesti Koillismaalla sekä itäisessä ja keskisessä Lapissa. Metsokanta pysyi vahvana myös Pohjois-Karjalan eteläosissa. Näillä alueilla lajien pitkäaikainen kannankehitys on ollut pääosin nousevaa ja tiheys keskimääräistä tasoa korkeampi.

Urosteeren ja urosmetson talvinen latvalinnustus on tänä vuonna sallittua Lapin maakuntaan kuuluvissa Inarin, Kemijärven, Kittilän, Kolarin, Muonion, Pelkosenniemen, Pellon, Posion, Rovaniemen, Sallan, Savukosken, Sodankylän ja Ylitornion kunnissa, sekä Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan kuuluvissa Kuusamon ja Taivalkosken kunnissa. Urosmetsoa saa metsästää myös Pohjois-Karjalan maakuntaan kuuluvissa Heinäveden, Ilomantsin, Joensuun, Kiteen, Kontiolahden, Liperin, Outokummun, Polvijärven, Rääkkylän ja Tohmajärven kunnissa

Talvipyynti on haastavaa

Viime vuosien runsaat lintukannat ovat mahdollistaneet perinteiseen pyyntimuotoon tutustumisen entistä useammalle metsästäjälle. Latvalinnustuksen haastavat pyyntiolosuhteet vaativat metsästäjältä taitoa ja sitkeyttä. Runsas lumipeite, kylmät säät ja keskitalven vähäinen päivänvalo asettavat metsästäjät koetukselle.

– Latvalinnustuksessa liikutaan yleensä suksilla hiihdellen ja tähyillään puihin ruokailemaan nousseita lintuja. Puissa ruokailevia lintuja on usein haastavaa lähestyä ampumaetäisyydelle, erikoissuunnittelija Marko Svensberg Suomen riistakeskuksesta kertoo.

Latvalinnustus tarjoaa mahdollisuuden liikkua talvisessa metsässä, kokea hiljaisuus ja seurata villin luonnon elämää. Saalis on harvinaista ja se valmistetaan juhlahetkeen.

– Selvitysten mukaan vain 11–15 prosenttia metsästäjistä saa saalista ja metson saadakseen pitää hiihtää yli sata kilometriä umpihangessa, kertoo Svensberg.

Vastuullinen metsästys turvaa kestävyyden

Vaikka metsäkanalintukannat ovat keskimäärin vahvat, lintutiheydet voivat vaihdella paikallisesti paljon. Metsästäjien on syytä suhteuttaa saalismääränsä metsästysalueensa lintutilanteeseen.

Vastuullinen metsästys on suomalaisen metsästyskulttuurin perusta. Metsästäjät osallistuvat aktiivisesti riistakolmioiden laskentaan, mikä antaa kattavaa tietoa lintukantojen tilasta. Viime kesänä metsästäjät laskivat lähes tuhat riistakolmiota, ja tämä vapaaehtoinen ponnistus on keskeinen osa kestävän metsästyksen suunnittelua ja metsästysaikojen määrittämistä. Vastuullinen metsästäminen ja osallistuminen riistatiedon keruuseen varmistavat, että tämä perinteikäs metsästysmuoto säilyy osana suomalaista kulttuuriperintöä myös tuleville sukupolville.

Katso metsästysajat (metsastajalehti.fi)

Tutustu vastuulliseen metsäkanalintujen metsästämiseen (riistainfo.fi)

Artikkeli Latvalinnustus alkaa: haastava metsästysmuoto tarjoaa elämyksiä talvisessa luonnossa julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen riistakeskus.

Riistanisäkkäiden lumijälkilaskennat käynnistyvät alkuvuodesta 6 Jan 9:07 PM (4 months ago)

Luonnonvarakeskuksen ja Suomen riistakeskuksen yhteistiedote

Riistanisäkkäiden lumijälkiä lasketaan riistakolmioilla Etelä- ja Keski-Suomessa 15.1.–28.2.2025. Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin maakunnissa laskenta-aika on 15.1.–15.3. Peltokolmioita lasketaan koko maassa 1.1.–28.2.

Lumijälkilaskenta tuottaa kansainvälisesti ainutlaatuista tietoa laskettavien riistalajien runsauden ja levinneisyyden muutoksista. Kolmioita laskevat vapaaehtoiset metsästäjät ja luontoharrastajat.

– Usealle riistanisäkäslajille, kuten jäniksille, oraville, ketuille ja näätäeläimille, lumijälkilaskenta on ainoa valtakunnallinen vuosittainen kannanseuranta. Aineistoja käytetään myös tutkimuksessa, kertoo erikoistutkija Andreas Lindén Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Riistapäällikkö Olli Kursula Suomen riistakeskuksesta nostaa esille hyvinvoivien riistakantojen merkityksen suomalaiselle metsästyskulttuurille.

– Myös siitä näkökulmasta on tärkeää, että talvikolmioita lasketaan ja saamme ajankohtaista tietoa laskettavista riistanisäkkäistä.

Riistakolmioita on laskettu vuodesta 1989 alkaen. Riistakolmio on metsäriistan runsauden seurantaan kehitetty laskentamenetelmä. Kolmiot ovat pysyviä laskentareittejä, joita laskevat vapaaehtoiset. Talvilaskennassa lasketaan riistan jäljet, jotka risteävät laskentalinjojen kanssa.

Talvinen peltokolmiolaskenta on kehitetty maatalousympäristön, metsän ja asutuksen muodostaman pienipiirteisen etelä- ja länsisuomalaisen maiseman riistakantojen seurantaan.

Tietojen palautus sähköisen järjestelmän kautta

Jälkilaskennan onnistuminen edellyttää tuoretta lumikerrosta ja yhtenäisen lumipeitteen, jotta pienienkin nisäkkäiden jäljet havaitaan. Lumen puute tai liian kova rakenne, mutta myös liian syvä lumipeite voivat estää laskennan toteuttamisen. Siksi laskenta kannattaa tehdä heti säiden suosiessa.

Lumijälkien laskijat voivat palauttaa tulokset sähköisen oma.riistakolmiot.fi-palvelun kautta. Sieltä löytyy ohjeita ja opastusta sekä oma kolmiokohtainen raportti.

Luonnonvaratieto-sivuilta löytyy perustietoa laskettavista lajeista ja lumijälkien tunnistamisesta. Sivuilla on myös laskentatulokset koko kolmiohistorian ajalta.

Lisätietoja:

Erikoistutkija Andreas Lindén, Luke, puh. 029 532 2354, andreas.linden@luke.fi

Erityisasiantuntija Katja Ikonen, Luke, puh. 029 532 7010, katja.ikonen@luke.fi

Riistapäällikkö Olli Kursula, Suomen riistakeskus, puh. 029 431 2242, olli.kursula@riista.fi

• Laskentatulosten palautus (oma.riistakolmiot.fi)
• Riistakolmiot Luken verkkosivuilla (luke.fi)

Artikkeli Riistanisäkkäiden lumijälkilaskennat käynnistyvät alkuvuodesta julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen riistakeskus.

Ei myönnettyjä kannanhoidollisia ilveslupia 29 Dec 2024 9:30 PM (4 months ago)

Suomen riistakeskus on tehnyt ratkaisun kahteentoista ilveksen kannanhoidollista metsästystä koskevaan poikkeuslupahakemukseen. Niissä haettiin lupaa kaataa 50 ilvestä. Hakemuksiin on tehty yhdeksän kielteistä ratkaisua. Kolme hakemusta peruttiin käsittelyn aikana hakijoiden toimesta.

Seitsemän kannanhoidollisen poikkeuslupahakemuksen osalta Suomen riistakeskus ei pitänyt esitettyjä päämääriä hyväksyttävinä. Kahdessa ratkaisussaan Suomen riistakeskus katsoi, ettei hakijan esittämä päämäärä ole ristiriidassa luontodirektiivillä tavoiteltujen päämäärien kanssa ja kannanhoidollinen metsästys voisi siten toimia keinona päämäärän saavuttamiseksi. Kyseisissä hakemuksissakaan poikkeuslupien päämäärää ei oltu tuettu sellaisin selvin ja täsmällisin perusteluin, joita korkeimman hallinto-oikeuden linjaus on edellyttänyt myönteisiltä päätöksiltä.

Maa- ja metsätalousministeriö antoi joulukuussa asetuksen ilveksen kannanhoidollisesta metsästyksestä metsästysvuodelle 2024–2025. Asetuksen mukaan suurin sallittu eläinmäärä voi olla enintään 320 ilvestä. Määrä on sama kuin edellisenä metsästyskautena, jolloin lupapäätöksistä valitettiin kattavasti ja ilveksen kannanhoidollinen metsästys estyi käytännössä kokonaan. Viime kauden kannanhoidollisen metsästyksen saalis oli 4 ilvestä.

Artikkeli Ei myönnettyjä kannanhoidollisia ilveslupia julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen riistakeskus.

Ilmoita valkohäntäpeurahavaintosi 17 Dec 2024 11:00 PM (5 months ago)

Valkohäntäpeurojen metsästys jatkuu vielä noin kahden kuukauden ajan. Kirjaamalla jahdinaikaiset havainnot Oma riista -palveluun tarkennetaan valkohäntäpeuran kanta-arviota ja metsästyksen suunnittelua.

Havaintoja voivat kirjata kaikki valkohäntäpeuroja metsästävät. Havaintoja tarvitaan kaikista metsästysmuodoista eli sekä kyttäys- että ajojahdeista. Tietojen kirjaaminen kannattaisi aloittaa heti metsästyskauden alusta. Havaintoja voi kuitenkin kirjata myös jälkikäteen, jos muistaa millaisia eläimiä havaitsi metsästyskerran aikana.

Havaintoaineiston avulla on voitu tarkentaa peurakannan arviointia etenkin alueellisella ja paikallisella tasolla.

– Tarkentuva kantatieto auttaa metsästysverotuksen suunnittelussa erityisesti alueilla, joilla suurpetojen kannat ovat kasvussa. Tiedon avulla metsästäjät osaavat hienosäätää omaa verotustaan ja arvioida kuinka paljon vasoja on syksyllä jäljellä, Visa Eronen Suomen riistakeskuksesta sanoo.

– Valkohäntäpeurakannan tiheyttä on pyritty pienentämään erityisesti läntisellä Uudellamaalla. Kanta onkin jo laskenut huomattavasti. Kannantiheyden pienentyessä suurpetojen vaikutus kannan verotuskestävyyteen kasvaa ja kannan tuoton sekä rakenteen tunteminen helpottaa sopivan verotustason arviointia, Visa Eronen jatkaa.

Valkohäntäpeuran kanta-arvio perustuu metsästäjien arvioon peurakannan koosta, vuotuiseen metsästyssaaliiseen, vasatuottoon, ikä- ja sukupuolijakaumaan, sekä peurakolareiden ja ilveksen aiheuttamaan poistumaan. Peurahavainnot ovat tärkeitä kannan vasatuoton ja sukupuolijakauman arvioimiseksi. Luonnonvarakeskus koostaa valkohäntäpeuran kanta-arvion ja se julkaistaan alkukeväästä.

Havainnot talteen Oma riistaan

Havainnon tallentaminen on helppoa ja nopeaa. Helpointa on kirjata havainnot suoraan passipaikalta Oma riista -mobiilisovellukseen. Peurahavainnot eivät edellytä metsästyksenjohtajan kuittausta, kuten hirvihavainnoissa.

Näin kirjaat jahdinaikaiset valkohäntäpeurahavainnot:

• Merkitse karttaan havaintopaikka.
• Merkitse havainnon päivämäärä ja kellonaika.
• Valitse ”kyllä” kenttään ”Peuran metsästyksen yhteydessä”, jolloin havaintotyypiksi muuttuu automaattisesti ”Näkö”.
• Valitse metsästystapa alasvetovalikosta.
• Merkitse kaikkien havaittujen eläinten määrä niille varattuihin kenttiin.

Ajometsästyksen aikana havaitut eläimet voidaan kirjata ”useaan kertaan”, eli kaikki jahtiin osallistuvat voivat kirjata kaikki havaitsemansa peurat. Tästä ei ole haittaa, koska havaintojen perusteella ei yritetä muodostaa arviota kyseisen alueen eläinten määrästä, vaan kannan rakenteesta ja vasatuotosta.

Kuva valkohäntäpeurahavaintokartasta Luonnonvarakeskuksen luonnonvaratieto.luke.fi sivustolta.

Artikkeli Ilmoita valkohäntäpeurahavaintosi julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen riistakeskus.

Suomen riistakeskus hakee suunnittelijaa 21 Nov 2024 4:48 AM (5 months ago)

Suomen riistakeskus hakee suunnittelijaa määräaikaiseen työsuhteeseen 1.2.2025-31.12.2026 Suhtautuminen metsästykseen, hirvieläimet indikaattorina -hankkeeseen. Hanke on osa riistakeskuksen Hyvinvointia riistataloudesta -osaprosessia.

Suunnittelija kuuluu tiimiin, jonka tehtäviin kuuluu tuottaa tietoa riista- ja erätalouden yhteiskunnallisesta ja taloudellisesta arvosta sekä näiden hyvinvointivaikutuksista.

Tehtäviin kuuluu:

• kaupallisen riistatalouden eettinen ja kestävä kehittäminen
• riistatalouteen ja hirvieläinten hyödyntämiseen liittyvät selvitykset ja analyysit
• hankeviestintä ja viestinnän kehittämiseen liittyvät selvitykset
• osallistuminen riistalihan saatavuuden kehittämiseen
• neuvonta- ja ohjemateriaalin tuottaminen ja jakaminen metsästäjille
• osallistuminen tapahtumien ja koulutusten järjestämiseen
• yhteistyö sidosryhmien, kuten korkeakoulujen, kanssa

Tehtävän hoitaminen edellyttää:

• erinomaisia viestintä-, vuorovaikutus-, ja neuvottelutaitoja
• riistatalouden hyvää tuntemusta ja kokemusta sidosryhmien kanssa työskentelystä
• kokemusta kaupallisista tehtävistä sekä yhteiskuntavastuuseen liittyvistä kokonaisuuksista
• kokemusta yhteiskuntavastuun toteuttamisesta, kestävästä kehityksestä ja monimuotoisuuden edistämisestä
• hyvää suomen ja ruotsin kielen taitoa, muu kielitaito on eduksi
• korkeakoulututkintoa

Lisäksi arvostamme:

• kykyä itsenäiseen työhön ja tiimityöskentelyyn, sinnikkyyttä, luovuutta ja joustavuutta
• analyyttistä ajattelua, täsmällisyyttä ja huolellisuutta

Palkkaus määräytyy voimassa olevan, alalla noudatettavan työehtosopimuksen mukaan ja tehtävä on otettava vastaan 1.2.2025 tai sopimuksen mukaan. Tehtävän sijoituspaikkana on sopimuksen mukaan Suomen riistakeskuksen toimipaikka, ensisijaisesti Helsingissä. Etätyömahdollisuus on riistakeskuksen käytäntöjen mukaisesti.

Suomen riistakeskukselle osoitetut hakemukset pyydetään toimittamaan 5.12.2024 klo 15.00 mennessä ensisijaisesti sähköisesti osoitteeseen: kirjaamo@riista.fi tai toissijaisesti osoitteella: Suomen riistakeskus/Kirjaamo, Sompiontie 1, 00730 HELSINKI. Kuoreen merkintä: Hrt-suunnittelija.

Lisätietoja antavat:

Hyvinvointia riistataloudesta -vastaava, erikoissuunnittelija Mikael Wikström, puh. 029 431 2123, mikael.wikstrom@riista.fi

apulaisjohtaja Jari Pigg, puh 029 431 2102, jari.pigg@riista.fi

Artikkeli Suomen riistakeskus hakee suunnittelijaa julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen riistakeskus.

Huoltokatko Oma riista -palvelussa 17 Nov 2024 1:01 PM (6 months ago)

Oma riista -palvelussa on huoltokatko maanantaina 18.11.2024 klo 04.00–06.00.

Oma riista -maastosovellusta voi käyttää tuona aikana normaalisti. Käyttäjän kannattaa kuitenkin tarkistaa, että katkon aikana maastosovelluksella kirjatut lakisääteiset saalistiedot ovat siirtyneet verkkopalveluun.

Huoltokatkon jälkeen on käyttäjän kirjauduttava uudelleen Oma riista -verkkopalveluun. Pahoittelemme katkosta mahdollisesti aiheutuvaa haittaa.

Artikkeli Huoltokatko Oma riista -palvelussa julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen riistakeskus.

Kaksi kannanhoidollista ilveshakemusta käsitelty – kumpaankin kielteinen päätös 3 Nov 2024 9:31 PM (6 months ago)

Suomen riistakeskus on ratkaissut kaksi kannanhoidollista ilveshakemusta Satakunnan alueelta. Niissä haettiin lupaa kaataa 11 ilvestä. Kumpaankin hakemukseen tehtiin kielteinen päätös.

Suomen riistakeskus katsoi, etteivät hakemuksissa esitetyt päämäärät olleet hyväksyttäviä. Lisäksi hakemuksissa ei ollut esitetty riittäviä hakemusalueiseen liittyviä perusteluita päämäärän saavuttamiseksi, joita korkeimman hallinto-oikeuden linjaus on edellyttänyt myönteisiltä päätöksiltä.

Maa- ja metsätalousministeriö ei ole vielä antanut asetusta ilveksen kannanhoidollisesta metsästyksestä metsästysvuodelle 2024–2025. Suomen riistakeskuksella on silti toimivalta käsitellä sille toimitetut kannanhoidolliset hakemukset. Lisäselvityksessä on parhaillaan kolme hakemusta eri puolilta Suomea.

Artikkeli Kaksi kannanhoidollista ilveshakemusta käsitelty – kumpaankin kielteinen päätös julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen riistakeskus.

Poronhoitoalueen karhunmetsästys päättyi 23 Oct 2024 1:12 AM (6 months ago)

Suomen riistakeskus on määrännyt karhunmetsästyksen lopetettavaksi itäiseltä poronhoitoalueelta, koska poikkeusluvan ja alueellisen kiintiön nojalla sallittavasta karhun metsästyksestä metsästysvuonna 2024–2025 annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen mukainen alueellinen saaliskiintiö, 60 karhua, täyttyi tiistaina. Kiintiön viimeinen karhu saatiin saaliiksi Savukoskelta.

Itäiseen poronhoitoalueeseen kuuluvat Utsjoen, Inarin, Sodankylän, Pelkosenniemen, Savukosken, Sallan, Kuusamon ja Suomussalmen kunnat. Muut poronhoitoalueen kunnat kuuluvat läntiseen kiintiöalueeseen. Koska läntisen poronhoitoalueen kymmenen karhun kiintiö täyttyi jo syyskuussa, on koko poronhoitoalueen karhunmetsästys nyt päättynyt.

Poronhoitoalueella saaliiksi saaduista 70 karhusta lähes puolet kaadettiin Kainuussa. Näistä 29 karhua kaatui Suomussalmella ja viisi Hyrynsalmella, joka kuuluu läntiseen kiintiöalueeseen. Oulun alueelta karhuja saatiin saaliiksi yhteensä 14, joista kaksitoista Kuusamossa ja kaksi läntiseltä alueelta Pudasjärveltä.

Lapin osalta tämän syksyn 22 karhunkaatoa jakautui seitsemän kunnan alueelle. Eniten karhuja kaadettiin Inarissa (8), Sallassa (5) ja Savukoskella (5). Yksi karhu saatiin saaliiksi Kemijärvellä, Kittilässä, Muoniossa ja Sodankylässä.

Artikkelia korjattu 23.10.2024 klo 15.05. Oulun alueen saaliiksi korjattiin 14 karhua virheellisen 12 sijaan.

Artikkeli Poronhoitoalueen karhunmetsästys päättyi julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen riistakeskus.

MÄÄRÄYS: Karhunmetsästys itäisellä poronhoitoalueella on päättynyt 22 Oct 2024 10:38 PM (6 months ago)

MÄÄRÄYS

Asianumero 279/04.02.00/2024

Suomen riistakeskus määrää tällä päivämäärällä karhunmetsästyksen lopetettavaksi itäiseltä poronhoitoalueelta metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista annetun valtio­neuvoston asetuksen (452/2013) 8 §:n 4 momentin nojalla, koska poikkeusluvan ja alueellisen kiintiön nojalla sallittavasta karhun metsästyksestä metsästysvuonna 2024–2025 annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (451/2024) 2 §:n mukainen alueellinen kiintiö, 60 karhua, on saatu saaliiksi.

Metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista annetun valtioneuvoston asetuksen 8 §:n 4 momentin nojalla metsästyksen lopettamisen katsotaan tulleen metsästäjien tietoon kolmen päivän kuluttua määräyksen antamisesta.

Kun karhun metsästys on jo aiemmin määrätty lopetettavaksi läntiseltä poronhoitoalu­eelta, alueellisen kiintiön nojalla sallittu karhun metsästys on näin ollen päättynyt tämän metsästysvuoden osalta koko poronhoitoalueella.

SUOMEN RIISTAKESKUS

Julkiset hallintotehtävät

Sauli Härkönen

julkisten hallintotehtävien päällikkö

Harri Norberg

esittelijä, erikoissuunnittelija

Artikkeli MÄÄRÄYS: Karhunmetsästys itäisellä poronhoitoalueella on päättynyt julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen riistakeskus.

Tule mukaan suden DNA-näytekerääjien koulutukseen tiistaina 5.11. 22 Oct 2024 9:49 PM (6 months ago)

Luonnonvarakeskuksen, SusiLIFE-hankkeen ja Suomen riistakeskuksen yhteistiedote.

DNA paljastaa susista asioita, joita ei saada tietää millään muulla menetelmällä. Luonnonvarakeskus, Suomen riistakeskus ja SusiLIFE-hanke järjestävät kaikille kiinnostuneille avoimen DNA-näytekerääjän koulutuksen tiistaina 5.11.2024 klo 18—19.30 etäyhteydellä.

Lähde mukaan suden DNA-keräykseen

Suden DNA:ta analysoidaan ulosteesta. Ulostenäytteitä kerätään DNA-seurantaa varten marraskuun puolivälistä helmikuun loppuun.

DNA-näytekerääjät ovat vapaaehtoisia luonnossa liikkujia, kuten metsästäjiä ja muita luontoharrastajia. DNA-näytteet toimitetaan lähimmälle keräysvastaavalle. Keräysvastaava jakaa ohje- ja näytekeräysmateriaalin kerääjille, ottaa vastaan alueen näytteet ja toimittaa ne Luonnonvarakeskukseen analysoitavaksi.

Koulutus järjestetään tiistaina 5.11. klo 18—19.30 Microsoft Teamsin kautta. Koulutukseen osallistuminen ei sido mihinkään.

Koulutuksen yhteydessä kerrotaan, kuinka pääset alkuun näytteiden etsimisessä ja keräämisessä. Suden DNA-näytteitä voi kerätä myös ilman koulutusta, mutta koulutus antaa hyvät valmiudet löytää ja tunnistaa suden jätöksiä sekä säilyttää ne oikein ennen toimitusta laboratorioon.

Ilmoittaudu mukaan alla olevasta linkistä viimeistään 4.11. ennen klo 18. Osallistumislinkki lähetetään ilmoittautuneille koulutuspäivän aamuna. Ilmoittautumalla saat käyttöösi koulutuksen materiaalit.

Ilmoittauminen (www.lyyti.fi).

Lisätietoja

Antti Härkälä, antti.harkala@luke.fi
Jaakko Alalantela, jaakko.alalantela@luke.fi

Artikkeli Tule mukaan suden DNA-näytekerääjien koulutukseen tiistaina 5.11. julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen riistakeskus.

Sumiaisissa kaadettiin susi vahinkoperusteisella poikkeusluvalla  22 Oct 2024 12:00 AM (6 months ago)

Suomen riistakeskus myönsi poikkeusluvan erityisen merkittäviä vahinkoja aiheuttaneen suden tappamiseen Sumiaisissa, Keski-Suomessa. Lupa oli voimassa 27.9.–27.10.2024, ja susi kaadettiin 18.10.2024.

Riistavahinkorekisterin tietojen mukaan poikkeusluvalla poistettu susi tappoi yhteensä 29 lammasta heinäkuun ja syyskuun 2024 välillä.

Suomen riistakeskus arvioi tapauksen huolellisesti huomioiden alueen erityispiirteet, toteutetut suojaustoimenpiteet ja vahinkojen toistuvuuden. Katsoen, ettei lisävahinkojen estämiseksi ja laidunnuksen turvaamiseksi ollut muita tyydyttäviä ratkaisuja, myönnettiin suden kaatamiseksi poikkeuslupa.

Artikkeli Sumiaisissa kaadettiin susi vahinkoperusteisella poikkeusluvalla  julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen riistakeskus.

Poliisi ja riistakeskus seuraavat Loviisan karhun tilannetta tarkoin ja tekevät tiivistä yhteistyötä 11 Oct 2024 8:00 AM (7 months ago)

Itä-Uudenmaan poliisin ja Suomen riistakeskuksen yhteistiedote

Suomen riistakeskus ja Itä-Uudenmaan poliisi seuraavat Loviisan alueella havaitun karhun liikkeitä. Kyseessä on nuori karhu, joka on etsinyt toistuvasti ruokaa roskiksista, mutta välttelee ihmisiä.

Itä-Uudenmaan poliisin tietoon on tullut karhusta pihahavaintoja ja runsaasti roskapönttöjen kaatamisia Loviisan seudulla. Tiedossa ei ole kuitenkaan, että karhu olisi ihmisten suhteen peloton, vaan se on liikkunut pääasiassa öisin ja vaikuttaa väistävän ihmisiä. Eläimestä on tiedossa vain harvoja näköhavaintoja.

Riistakeskus on antanut karhusta alueelle karkotuspäätöksen

Viranomaiset seuraavat tilannetta tiiviisti. Suomen riistakeskus on antanut karhusta alueelle karkotuspoikkeusluvan.

– Olisi tärkeää, että ihmiset ilmoittaisivat karhun piha- tai kesämökkikäynneistä oman alueensa petoyhdyshenkilölle, jonka yhteystiedot löytyvät riista.fi-sivuilta. Petoyhdyshenkilö varmistaa havainnon luotettavuuden ja kirjaa havainnot Luonnonvarakeskuksen TASSU-järjestelmään. Jos suurpeto ei poistu paikalta ihmisen havaittuaan tai peloton suurpeto lähestyy ihmistä, tulee havainnosta ilmoittaa yleiseen hätänumeroon 112. Tarvittaessa asian arvioimista jatketaan viranomaisyhteistyönä poliisin kanssa, toteaa ylikomisario Jussi Huhtela Itä-Uudenmaan poliisilaitokselta.

–  Lisäksi on hyvä muistaa, että karhut hakeutuvat säiden viilentyessä talviunille ja on olemassa tapauksia, joissa karhu ei ole enää talviunien jälkeen palannut aiempaan käyttäytymiseen, Huhtela muistuttaa.

Viranomaiset toivovat karkotustilanteissa yhteistyötä ja joustavuutta myös maanomistajilta.  Suomen riistakeskuksen poikkeusluvilla toimiminen edellyttää metsästysoikeutta tai maanomistajan lupaa karkotustoimenpiteiden suorittamiseen.

– Hyvä yhteistyö eri toimijoiden kesken karkottamistoimissa on alueen asukkaiden mutta myös karhun etu.  Sama koskee myös muiden suurpetojen kuten susien, ilvesten ja ahmojen karkottamista, jos sellaiseen on tarve ryhtyä, toteaa ylikomisario Jussi Huhtela.

Ruoantähteet roska-astioissa houkuttelevat karhuja pihoihin

Paras tapa ennalta ehkäistä karhun vierailu pihapiirissä on poistaa pihalta karhuja houkutteleva ravinto. Karhulla on erinomainen hajuaisti, jonka avulla se löytää melko vaivattomasti ravintoa myös ihmisasutusten läheisyydestä.

– On hyvä tarkistaa, etteivät esimerkiksi lemmikkieläinten ruuat, roska-astiat tai komposti ole helposti karhun saatavilla, koska etenkin ruokajätteet houkuttavat niitä paikalle. Sekajäteastioihin ei tulisi laittaa karhua houkuttelevia ruokajätteitä. Karhuja ei pidä myöskään totuttaa tarpeettomaan ihmisen läsnäoloon lähestymällä eläimiä tai ruokkimalla niitä esimerkiksi valokuvausta varten asutuksen läheisyydessä, muistuttaa riistapäällikkö Visa Eronen Suomen riistakeskuksesta.

– Suosittelen kaikkia tutustumaan osoitteesta SusiLIFE-hankkeen sivuilta (susilife.fi, pdf) löytyvään julkaisuun ”Kuka auttaa, jos suurpeto tulee pihapiiriin”.  Monessa tilanteessa karhuhavainnosta riittää yhteydenotto petoyhdyshenkilölle, joiden yhteystiedot löytyvät riista.fi- sivulta . Julkaisussa on myös ohjeistettu ne tapaukset, joista toivotaan suoraa ilmoitusta hätäkeskukseen, neuvoo Huhtela.

Petoyhdyshenkilöiden yhteystiedot.

Artikkeli Poliisi ja riistakeskus seuraavat Loviisan karhun tilannetta tarkoin ja tekevät tiivistä yhteistyötä julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen riistakeskus.

Keski-Suomen maanteillä hirvionnettomuuksia viime vuotta enemmän 7 Oct 2024 10:05 PM (7 months ago)

Hirvikolarit ovat olleet Keski-Suomessa kohtuullisella tasolla. Vuoden 2023 aikana tapahtui 104 hirvionnettomuutta. Huippuvuonna 2001 tapahtui 204 hirvikolaria.  Viimeisin paha onnettomuusvuosi oli 2017, jolloin tapahtui 182 hirvikolaria.

Hirvikolarit näyttävät kääntyneen kasvuun. Tänä vuonna on 4.10.2024 mennessä tapahtunut 87 hirvikolaria. Viime vuonna samana aikana saldo oli 66 onnettomuutta.

Määrällisesti eniten on tapahtunut metsäkaurisonnettomuuksia (266 vuonna 2023) ja vähiten valkohäntäpeuraonnettomuuksia (45 vuonna 2023). Pienten hirvieläinten kanssa on tänä vuonna kolaroitu viime vuotta vähemmän.

Vaara vaanii hämärässä

Iltojen hämärtyessä ja hirvieläinten liikkumisen lisääntyessä onnettomuusriski kasvaa. Hirvieläimiä liikuttavat kiima-aika, metsästys ja talvilaitumille siirtyminen. Ne liikkuvat erityisesti auringonlaskun aikaan. Päivien lyhentyessä myös paluuliikenne töistä kotiin ajoittuu samaan hetkeen.

– Keski-Suomen alueella hirvionnettomuuksia sattuu eniten syys- ja lokakuussa. Valkohäntäpeura- ja metsäkaurisonnettomuudet lähtevät kasvuun syyskuussa ja ovat korkeimmillaan marraskuussa, riistapäällikkö Olli Kursula riistakeskuksen Keski-Suomen aluetoimistolta kertoo.

Eniten hirvionnettomuuksia tapahtuu vilkkaimmilla valtateillä 4, 9 ja 13. Riski hirveen törmäämiseen on viime vuosina ollut suurin 4-tiellä Toivakan risteyksestä Joutsan rajan välisellä tieosuudella sekä Äänekosken ja Viitasaaren Niinilahden välisellä tieosuudella.

Keski-Suomeen myönnettiin hirvilupia viime vuotta enemmän

Suomen riistakeskuksen Keski-Suomen toimialueelle myönnettiin tulevalle metsästyskaudelle 2 970 pyyntilupaa hirvelle. Pyyntilupamäärät nousivat kantojen kasvamisen vuoksi.

– Syksyn jahtikaudella tullaan kaatamaan noin 3 200 hirveä, kun vuotta aiemmin saalis oli 2 800 hirveä, ennustaa Kursula.

Hirvieläinten metsästyksellä säädellään kantojen kokoa ja ennaltaehkäistään eläinten aiheuttamia vahinkoja liikenteessä sekä maa- ja metsätaloudessa.

Hirven ja valkohäntäpeuran metsästyskausi alkoi Keski-Suomessa 1. syyskuuta vahtimismetsästyksellä. Valkohäntäpeuraa on voitu metsästää täysimittaisesti 28. syyskuuta alkaen ja hirveä 12. lokakuuta alkaen. Metsäpeuran metsästys alkoi 28. syyskuuta.

Hirvionnettomuudet Keski-Suomen maanteillä(pdf)

Myönnetyt hirvieläinten pyyntiluvat vuosina 2023–2024_Keski-Suomi (pdf)

Artikkeli Keski-Suomen maanteillä hirvionnettomuuksia viime vuotta enemmän julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen riistakeskus.

Kiima-aika saa hirvieläimet liikkeelle hämärissä – ilmoita riistakolarista hätäkeskukseen ja merkitse kolaripaikka 7 Oct 2024 10:00 PM (7 months ago)

Soita aina hätänumeroon 112, jos kolaroit hirvieläimen kanssa. Kolaripaikan merkitseminen auttaa suurriistavirka-avun loukkaantuneen eläimen jäljille.

Syksyn pimetessä on aika hellätä kaasujalkaa ja siirtää katsetta pientareille. Loka-marraskuussa kiima-aika saa hirvieläimet liikkeelle, ja samalla aamu- ja iltahämärät osuvat vilkkaimman työmatkaliikenteen aikaan.

Soita hätäkeskukseen ja merkitse kolaripaikka

Tapahtuneesta hirvieläinonnettomuudesta pitää aina ilmoittaa hätäkeskukseen. Soitto käynnistää tapahtumaketjun, jonka päätteeksi poliisin virka-apuna toimiva riistanhoitoyhdistyksen suurriistavirka-apu (SRVA) käy noutamassa kuolleen eläimen tai käynnistää loukkaantuneen eläimen jäljestyksen.

Hirvieläinkolarin sattuessa:

1. Huolehdi loukkaantuneista
2. Estä lisäonnettomuudet ja varoita muuta liikennettä varoituskolmiolla
3. Soita 112
4. Merkitse onnettomuuspaikka

– Tarkka tieto onnettomuuspaikasta on kolariin joutuneen eläimen kohtalon selvittämisen kannalta tärkeää. Kolaripaikan voi merkitä riista.fi -sivuilta ladattavalla riistaonnettomuusmerkillä tai muulla autosta löytyvällä, riistasuunnittelija Reima Laaja Suomen riistakeskuksesta sanoo.

SRVA välittää virka-apua

SRVA on riistanhoitoyhdistysten ylläpitämä organisaatio, joka välittää poliisille metsästäjien virka-apua suurriistakonflikteissa. Tavallisimpia SRVA-tehtäviä ovat kolareissa loukkaantuneiden hirvieläinten, suurpetojen ja villisikojen jäljestäminen sekä suurpetojen karkotukset taajaan asutulta alueelta.

Toiminta perustuu poliisin ja riistanhoitoyhdistysten välisiin sopimuksiin sekä riistahallintolakiin. Hälytysjärjestelmä käynnistyy poliisin antamalla virka-apupyynnöllä. Mukana olevat metsästäjät, koiranohjaajat ja metsästysseurat toimivat vapaaehtoispohjalta.

Virka-apupyynnön jälkeen tapahtuvaan käytännön jäljestys- ja karkotustoimintaan on kukin riistanhoitoyhdistys luonut omat toimintamallinsa ja verkostonsa. Organisaation käytännön toimijoita ovat kokeneet suurriistan metsästäjät sekä koulutetut koiranohjaajat ja koirat.

Lisätietoa ja SRVA-toimintaa esittelevä video www.srva.fi

Lataa ja tulosta riistaonnettomuusmerkki.

Artikkeli Kiima-aika saa hirvieläimet liikkeelle hämärissä – ilmoita riistakolarista hätäkeskukseen ja merkitse kolaripaikka julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen riistakeskus.

Hirvieläinjahdit vauhdittuvat syksyn edetessä 1 Oct 2024 10:00 PM (7 months ago)

Hirvenmetsästys pääsee täyteen vauhtiin lokakuussa. Metsästys vähentää riistakolareita sekä tuottaa elämyksiä ja riistalihaa. Hirvieläimet ovat Suomen tärkeimpiä riistaeläimiä ja niiden metsästykseen osallistuu jopa 125 000 metsästäjää.  

Hirvenmetsästys jatkuu Lapissa, Kuusamossa ja Taivalkoskella lauantaina 5.10.2024, ja samaan aikaan varsinainen hirven metsästysaika alkaa Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa. Muualla maassa varsinainen hirven metsästysaika alkaa 12.10.2024. Valkohäntäpeurojen metsästys alkoi jo syyskuussa.

Hirvenmetsästys alkoi Lapissa sekä Kuusamossa ja Taivalkoskella syyskuun alussa ja päättyi 21. päivä alkaneeseen kiimarauhoitukseen. Muualla maassa hirveä on saanut metsästää vahtimalla pellolta syyskuun alusta. Varsinaisen metsästysajan alkaessa myös muut metsästysmuodot tulevat sallituiksi. Hirven metsästysaika päättyy koko maassa 15.1.2025. Valkohäntäpeuran varsinainen metsästysaika alkoi koko maassa 28.9.2024 ja päättyy 15.2.2025.

Suomen riistakeskus on myöntänyt tulevalle metsästyskaudelle 34 007 hirven, 59 035 valkohäntäpeuran, 674 kuusipeuran ja 18 metsäpeuran pyyntilupaa. Yhdellä pyyntiluvalla saa kaataa yhden aikuisen tai kaksi vasaa, ellei pyyntiluvan ehdoissa ole muuta määrätty.

Hirvenmetsästys tuottaa riistalihaa ja elämyksiä

– Metsästys on ikiaikainen tapa hyödyntää uusiutuvia luonnonvaroja ja hankkia ravintoa. Viime metsästyskaudella hirvieläinsaalis oli noin 4,3 miljoonaa kiloa luullista hirvenlihaa ja noin 2 miljoonaa kiloa luullista valkohäntäpeuranlihaa, riistapäällikkö Jani Körhämö Suomen riistakeskuksesta kertoo.

Vaikka suuri osa riistanlihasta kulutetaan metsästäjien ja heidän lähipiirinsä talouksissa, tulee lihaa myyntiin myös kuluttajamarkkinoille, jossa on riistalihalle kysyntää.  Taloustutkimuksen kyselyn mukaan 69 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että riistaliha on eettisin ja ilmastokestävin liha, ja 57 prosenttia haluaisi syödä enemmän riistaa.

Saaliin lisäksi metsästys tuottaa virkistystä ja hyvinvointia suurelle joukolle suomalaisia. Hirvieläinten metsästykseen osallistuu Suomen 300 000 metsästäjästä lähes puolet.

– Viime metsästyskaudella pelkästään hirvenmetsästykseen käytettiin noin 600 000 henkilötyöpäivää, Körhämö sanoo.

Monella paikkakunnalla hirvijahti kokoaa ihmisiä yhteisen harrastuksen äärelle ja saa kaupunkeihin muuttaneita metsästäjiä palaamaan jahtipäivinä synnyinseuduilleen.

Metsässä liikkuminen on turvallista

Metsässä liikkuminen on turvallista myös hirvenpyynnin vilkkaimpina viikkoina. Hirvieläinten metsästys on tarkoin säänneltyä ja metsästyksenjohtaja johtaa kunkin seurueen metsästystä turvallisuudesta huolehtien.

– Tarkoin organisoitu hirvenmetsästys tekee luonnossa liikkumisen turvalliseksi myös muille syksyisestä luonnosta nauttiville, Körhämö sanoo.

Jos ulkoilija kohtaa oransseihin huomioväreihin pukeutuneita metsästäjiä, kannattaa poiketa juttusilla ja tiedustella jahtisuunnitelmia. Tiedonvaihto lisää turvallisuutta ja tekee kaikkien harrastuspäivästä mukavan.

Hirvieläinten kannansäätely metsästyksellä on tärkeä keino ehkäistä hirvieläinonnettomuuksia liikenteessä.

Jos maantien varressa näkyy kyltti, jossa ilmoitetaan hirven metsästyksen olevan käynnissä, kannattaa alentaa ajonopeutta ja tarkkailla tien pientareita, esimerkiksi tielle eksyvän koiran varalta.

Artikkeli Hirvieläinjahdit vauhdittuvat syksyn edetessä julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen riistakeskus.

Metsähanhen metsästysalueeseen lisää kuntia Kaakkois-Suomessa 25 Sep 2024 10:04 PM (7 months ago)

Metsähanhen metsästys alkaa Suomen kaakkoisosan erikseen nimetyissä kunnissa. Metsästysaika on 1. lokakuuta – 30. marraskuuta. Aika- ja aluerajoituksella metsästys pyritään kohdentamaan metsähanhen runsaslukuiseen alalajiin, tundrametsähanheen.  Metsästysalue laajeni Ilomantsiin, Joensuuhun ja Kontiolahteen.

Loka-marraskuussa sallitulla metsästysalueella suurin osa metsähanhista on tundrametsähanhia, joiden kokonaiskanta Euroopassa on noin 600 000 yksilöä eli kymmenkertainen taigametsähanheen verrattuna. Metsähanhen molemmat alalajit, taigametsähanhi ja tundrametsähanhi, ovat sallittua riistaa. Koska metsästystilanteessa alalajien erottaminen on vaikeaa, metsästyssäätely perustuu aika- ja aluerajaukseen.

– Tarkoitus on, että taigametsähanhea ei ammuttaisi merkittäviä määriä. Suuressa osassa Suomea metsähanhen metsästys on edelleen kielletty, jotta taigametsähanhen Suomen pesimäkanta vahvistuu, Suomen riistakeskuksen erikoissuunnittelija Marko Svensberg kertoo.

Metsähanhen metsästys on sallittua seuraavilla alueilla: Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnissa, Etelä-Savon maakuntaan kuuluvissa Enonkosken, Puumalan, Savonlinnan ja Sulkavan kunnissa, Pohjois-Karjalan maakuntaan kuuluvissa Ilomantsin, Joensuun, Kiteen, Kontiolahden, Liperin, Rääkkylän ja Tohmajärven kunnissa, Päijät-Hämeen maakuntaan kuuluvissa Iitin ja Orimattilan kunnissa sekä Uudenmaan maakuntaan kuuluvissa Askolan, Lapinjärven, Loviisan, Myrskylän, Porvoon ja Pukkilan kunnissa.

Saalisilmoitus ja vapaaehtoinen kuvakeräys

Saaliiksi saadusta metsähanhesta tulee tehdä saalisilmoitus. Ilmoituksen voi tehdä Oma riista -palvelussa tai lomakkeella, joka löytyy Suomen riistakeskuksen sivuilta. Ilmoitus on suositeltavaa lähettää viipymättä saaliin saamisen jälkeen. Lakisääteinen raja ilmoituksen jättämiselle on seitsemän (7) vuorokautta.

Saaliksi saadun metsähanhen päästä ja siivestä toivotaan kuvia osoitteeseen hanhi@riista.fi. Kuvia käytetään hanhisaaliin ikä- ja alalajijakauman seurantaan. Laita viestiin tiedoksi saaliin saantipäivä ja -kunta.

– Kaikista saaliiksi saaduista metsähanhista kannattaa lähettää kuva. Riistatieto on avain metsästyksen kestävyyteen ja liiallisten rajoitusten välttämiseen, Svensberg sanoo.

Kuvan yhteydessä pyydetään metsästäjän arvio alalajista. Keräyksen tavoitteena on selvittää tundrametsähanhien ja taigametsähanhien osuudet metsästyssaaliissa.

Suomen riistakeskus tarjoaa runsaasti koulutusmateriaalia lajintunnistamisen harjoitteluun.

Vastuullisen vesilinnustajan koulutussivusto (riistainfo.fi)

Tundra- ja taigametsähanhen tunnistaminen (pdf)

Artikkeli Metsähanhen metsästysalueeseen lisää kuntia Kaakkois-Suomessa julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen riistakeskus.

MMM: EU:n jäsenmailta tuki suden suojeluaseman muuttamiselle Suomen tavoitteen mukaisesti 25 Sep 2024 5:40 AM (7 months ago)

Maa- ja metsätalousministeriön sekä ympäristöministeriön tiedote: 

EU-komissio teki ehdotuksen suden suojeluaseman muuttamisesta täysin rauhoitetusta lajista suojelluksi lajiksi joulukuussa 2023. EU:n jäsenmaat linjasivat keskiviikkona 25.9., että suojelustatuksen muutos etenee Bernin sopimuksen pysyvän komitean päätettäväksi.

Lisätietoja:MMM ja YM tiedote

Artikkeli MMM: EU:n jäsenmailta tuki suden suojeluaseman muuttamiselle Suomen tavoitteen mukaisesti julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen riistakeskus.

Havaintoilmoituksia susista välitetään Länsi-Uudenmaan poliisille aikaisempaa enemmän 24 Sep 2024 3:05 AM (7 months ago)

Länsi-Uudenmaan poliisin ja Suomen riistakeskuksen yhteistiedote

Suomen riistakeskuksen Uudenmaan aluetoimiston mukaan vaikuttaa siltä, että susien määrä on kasvanut Länsi-Uudellamaalla. Poliisikin on kuluvan vuoden aikana saanut aiempia vuosia enemmän havaintoilmoituksia susista. Poliisi on alkusyksyn aikana tehnyt kaksi suden karkottamispäätöstä.

Poliisi vastaanottaa ilmoituksia susista osin Hätäkeskukselta ja osin suoraan kansalaisilta. Vaikka yksittäinen susihavainto ei välttämättä muodosta poliisille toimintavelvoitetta, on tieto silti hyvä poliisille välittää.

Havaintojen toivotaan olevan mahdollisimman reaaliaikaisia. Toisinaan poliisi, petoyhdyshenkilöt ja Suomen riistakeskus saavat ilmoituksia, jotka tulevat päivien viiveellä tai toisen käden tietoon perustuen.

Suden ihmisille tai omaisuudelle aiheuttamaa vaaraa arvioidaan aina tapauskohtaisesti. Tarkka kuvaus havaintopaikasta ja -ajasta sekä suden mahdollisista erityispiireistä ovat tärkeitä. Jotta poliisi voi tarvittaessa tehdä päätöksen esimerkiksi karkottamisesta, tulee susi voida yksilöidä. Tietojen lisäksi poliisille, petoyhdyshenkilöille ja riistakeskukselle voi lähettää valokuvia ja videoita. Tämä auttaa varmistamaan havaintoja.

Kenelle susihavainnon voi ilmoittaa?

Hätänumeroon 112 tulee soittaa, jos susi aiheuttaa vaaraa tai uhkaa. Tällainen voi olla esimerkiksi tilanne, jossa peloton susi on hoidetulla piha-alueella ja kiertelee sen lähiympäristössä poistumatta. Hätänumeroon voi soittaa myös, jos peloton susi lähestyy ihmistä tai yrittää vahingoittaa ihmistä tai kotieläintä.

Jos puolestaan havaitsee suden jäljet hoidetulla piha-alueella tai lähellä asuin- tai tuotantorakennusta, kannattaa ottaa yhteyttä alueen petoyhdyshenkilöön. Samoin voi toimia tilanteissa, joissa susi on havaittu hoidetulla piha-alueella tai alle 100 metrin päässä asuin- tai tuotantorakennuksesta, mutta se poistuu ihmisen havaittuaan.

Poliisi on alkusyksyn aikana tehnyt Länsi-Uudellamaalla kaksi karkottamispäätöstä

Ihmisarkuutensa menettänyt susi voi aiheuttaa uhkaa tai vaaraa. Se, että susi hyökkäisi ihmisen kimppuun on kuitenkin äärimmäisen harvinaista.

Poliisi ryhtyy konkreettisiin toimenpiteisiin esimerkiksi tilanteissa, joissa suden havaitaan liikkuvan rakennetussa ympäristössä tai ihmisten asuinalueilla satunnaista havaintoa ja välitöntä poistumista pidempään. Poliisin toimimisvelvoite täyttyy myös tilanteissa, joissa susi lähestyy, ei muussa kohtaamistilanteessa poistu paikalta (jää kiertelemään tai seuraamaan taikka käyttäytyy uhkaavasti) tai joissa susi on jo aiheuttanut tai yrittänyt aiheuttaa henkilövahingon tai on käynyt tai yrittänyt käydä ihmisen ulkoiluttaman kytketyn koiran tai muun kotieläimen kimppuun.

Länsi-Uudenmaan poliisin ja Suomen riistakeskuksen syyskuussa pidetyssä tilannekuvapalaverissa todettiin, että viranomaisten tiedossa on Länsi-Uudeltamaalta alkusyksyn osalta muutamia tapauksia, joissa susi on seurannut koiraa ulkoiluttanutta henkilöä jonkin matkaa. Lisäksi tiedossa on muutamia tilanteita, joissa susi on tappanut tai vahingoittanut tuotantoeläimiä.

Poliisi on alkusyksystä tehnyt Länsi-Uudenmaan alueella kaksi karkottamispäätöstä. Lisäksi Suomen riistakeskus on myöntänyt kesän ja alkusyksyn aikana alueella yhden turvallisuusperusteisen ja yhden vahinkoperusteisen poikkeusluvan suden tappamiseen.

Kuka tahansa voi karkottaa suden, kunhan sitä ei vahingoiteta

Kenellä tahansa on oikeus tehdä karkottamistoimenpiteitä, jos susi tulee lähietäisyydelle. Esimerkiksi suden karkottaminen hoidetusta pihapiiristä tai laitumelta eläintä vahingoittamatta on sallittua. Karkotukseen voi käyttää esimerkiksi voimakasta ääntä synnyttäviä laitteita tai apuvälineitä. Samoin kirkas valo voi hämärän aikaan olla tehokas.

Artikkeli Havaintoilmoituksia susista välitetään Länsi-Uudenmaan poliisille aikaisempaa enemmän julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen riistakeskus.

MÄÄRÄYS: Karhunmetsästys läntisellä poronhoitoalueella on päättynyt 20 Sep 2024 9:34 AM (8 months ago)

MÄÄRÄYS

Asianumero 278/04.02.00/2024

Suomen riistakeskus määrää tällä päivämäärällä karhunmetsästyksen lopetettavaksi läntiseltä poronhoitoalueelta metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista annetun valtioneuvoston asetuksen (452/2013) 8 §:n 4 momentin nojalla, koska poikkeusluvan ja alueellisen kiintiön nojalla sallittavasta karhun metsästyksestä metsästysvuonna 2024–2025 annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (451/2024) 2 §:n mukainen alueellinen kiintiö, kymmenen (10) karhua, on saatu saaliiksi.

Metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista annetun valtioneuvoston asetuksen 8 §:n 4 momentin nojalla metsästyksen lopettamisen katsotaan tulleen metsästäjien tietoon kolmen päivän kuluttua määräyksen antamisesta.

SUOMEN RIISTAKESKUS

Julkiset hallintotehtävät

Sauli Härkönen

julkisten hallintotehtävien päällikkö

Harri Norberg

esittelijä, erikoissuunnittelija

Artikkeli MÄÄRÄYS: Karhunmetsästys läntisellä poronhoitoalueella on päättynyt julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen riistakeskus.

Suomen riistakeskus hakee projektipäällikköä 18 Sep 2024 2:41 AM (8 months ago)

Suomen riistakeskus hakee projektipäällikköä määräaikaiseen työsuhteeseen. Työsuhde alkaa 1.12.2024 ja päättyy viimeistään 30.11.2028. Työsuhde jatkuu aina vuoden kerrallaan edellyttäen, että maa- ja metsätalousministeriö myöntää rahoituksen seuraavalle vuodelle.

Projektipäällikkö palkataan Helmi-vieraspetohankkeeseen, jossa organisoidaan supikoiran ja minkin tehopyyntejä 72. Suomen arvokkaimmalla lintuvedellä.

Projektipäällikön tehtäviin kuuluu Suomen riistakeskuksen Helmi-vieraspetohankkeen johtaminen yhteistyössä riistatalouspäällikön kanssa. Työ sisältää suunnittelu-, neuvonta- ja koulutustehtäviä, hankkeen taloushallinto- ja raportointitehtäviä, sidosryhmäyhteistyötä, riistanhoitoyhdistysten tukemista ja erikseen määrättyjä muita tehtäviä.

Toimen sijoituspaikkana on Suomen riistakeskuksen aluetoimisto Seinäjoella. Tarvittaessa sijoituspaikaksi voidaan harkita myös muita paikkakuntia.

Tehtävän hoitaminen edellyttää:

• ylempää korkeakoulututkintoa mielellään luonnonvara-alalta, tai muuta soveltuvaa tutkintoa
• käytännössä osoitettua projektipäällikön työn ja hanketehtävien hallintaa
• riistatalouden ja metsästyksen hyvää tuntemusta, eduksi lasketaan kokemus vieraspetopyyntien organisoimisesta
• suomen kielen erinomaista ja ruotsin kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa
• englannin kielen taitoa
• neuvottelutaitoa ja yhteistyö- ja vuorovaikutuskykyä
• valmiutta joustaviin työaikoihin ja liikkumiseen Suomessa sekä mahdollisesti myös ulkomailla

Palkkaus määräytyy voimassa olevan ja alalla noudatettavan työehtosopimuksen mukaan. Tehtävä on otettava vastaan 31.10.2024 mennessä tai erikseen sovittuna aikana.

Suomen riistakeskukselle osoitetut hakemukset pyydetään toimittamaan 11.10.2024 klo 16:00 mennessä sähköisesti osoitteeseen: kirjaamo@riista.fi, viestiin merkintä: projektipäällikkö, Helmi-hanke.

Lisätietoja: riistatalouspäällikkö Jarkko Nurmi, puh. 029 431 2105, jarkko.nurmi@riista.fi

Artikkeli Suomen riistakeskus hakee projektipäällikköä julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen riistakeskus.

Suomen riistakeskus hakee vieraspetosuunnittelijoita   18 Sep 2024 2:40 AM (8 months ago)

Suomen riistakeskus hakee kahta vieraspetosuunnittelijaa määräaikaiseen työsuhteeseen. Työsuhde alkaa 1.12.2024 ja päättyy viimeistään 30.11.2028. Työsuhde jatkuu aina vuoden kerrallaan edellyttäen, että maa- ja metsätalousministeriö myöntää rahoituksen seuraavalle vuodelle.

Vieraspetosuunnittelijat palkataan Suomen riistakeskuksen Helmi-vieraspetohankkeeseen, jossa organisoidaan supikoiran ja minkin tehopyyntejä 72. Suomen arvokkaimmalla lintuvedellä.

Suunnittelijoiden tehtäviin kuuluu vieraspetojen tehopyynnin organisointi oman hoitoalueensa kohteilla. Työ sisältää suunnittelu-, neuvonta- ja koulutustehtäviä, sidosryhmäyhteistyötä, riistanhoitoyhdistysten tukemista ja erikseen määrättyjä muita vieraspetopyyntiä tai lintuvesien hoitoa tukevia tehtäviä.

Toimien alustavina sijoituspaikkoina ovat Suomen riistakeskuksen aluetoimistot Jyväskylässä, Kuopiossa, Joensuussa tai Helsingissä. Tarvittaessa sijoituspaikkoina voidaan harkita myös muita paikkakuntia.

Tehtävän hoitaminen edellyttää:

• alalle soveltuvaa koulutusta
• metsästyksen ja erityisesti pienpetopyynnin tuntemusta
• neuvottelutaitoa, yhteistyö- ja vuorovaikutuskykyä
• hyviä tietotekniikkataitoja (paikkatieto-osaaminen katsotaan eduksi)
• suomen kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä kirjallisia viestintätaitoja
• valmiutta joustaviin työaikoihin ja liikkumiseen
• valmiutta kehittää riistataloutta osana Suomen riistakeskusta
• aiempi työkokemus vieraspetopyynnin kannanhallinnan hankkeista katsotaan eduksi

Palkkaus määräytyy voimassa olevan ja alalla noudatettavan työehtosopimuksen mukaan. Toimi on otettava vastaan 31.10.2024 mennessä tai erikseen sovittuna aikana.

Suomen riistakeskukselle osoitetut hakemukset pyydetään toimittamaan 11.10.2024 klo 16:00 mennessä sähköisesti osoitteeseen: kirjaamo@riista.fi, viestiin merkintä: suunnittelija, Helmi-hanke.

Lisätietoja: riistatalouspäällikkö Jarkko Nurmi, puh. 029 431 2105, jarkko.nurmi@riista.fi

Artikkeli Suomen riistakeskus hakee vieraspetosuunnittelijoita   julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen riistakeskus.

Äärimmäisen uhanalaisia kiljuhanhia lepäilee jälleen Oulun seudulla – WWF ja Suomen riistakeskus kehottavat erityiseen varovaisuuteen vesilintujen metsästyksessä 17 Sep 2024 3:25 AM (8 months ago)

WWF:n ja Suomen riistakeskuksen yhteistiedote

WWF:n kiljuhanhitarkkailusta Liminganlahdella vastaava Risto Karvonen havaitsi tänään 17.9. alkuiltapäivästä vähintään 32 äärimmäisen uhanalaista kiljuhanhea Siikajoen Karinkannan pelloilla. Tämä on suurin syksyinen kiljuhanhimäärä alueella vuosikymmeniin. Vuodesta 2020 alkaen kiljuhanhia on levähtänyt nyt neljänä syksynä Liminganlahden alueella. Tätä ennen kiljuhanhet karttoivat Suomea syyslevähdyksillään noin 50 vuoden ajan.

WWF ja Suomen riistakeskus vetoavat Liminganlahden alueella vesilintuja metsästäviin, jotta he noudattaisivat aivan erityistä varovaisuutta, kun kiljuhanhet ovat paikalla.

WWF:n kiljuhanhityöryhmä tarkkailee lähiviikot kiljuhanhia tehostetusti alueella. Aikaisempina syksyinä kiljuhanhet ovat ruokailleet myös pelloilla, jotka sijaitsevat metsästysrauhoitusalueen ulkopuolella. Samaa voi odottaa tänäkin syksynä. Kiljuhanhi on rauhoitettu, ja sen tahattomastakin tappamisesta voidaan tuomita 6 391 euron korvauksiin.

Erityisesti nuorien hanhien varma lajinmääritys on metsästystilanteessa vaikeaa. Alueella on myös tuhansittain metsähanhia, joita ei saa metsästää Pohjois-Pohjanmaalla.

– Vesilintujen viime vuonna voimaan tullut hämärämetsästyskielto velvoittaa metsästäjät tarkistamaan metsästysalueensa auringon nousu- ja laskuajan, muistuttaa Oulun alueen riistasuunnittelija Risto Paakkonen.

Yksi Pohjolan uhanalaisimmista linnuista

Tunturi-Lapissa pesivä kiljuhanhi on Pohjolan uhanalaisimpia pesimälintuja. Sen pelastamiseksi sukupuutolta on tehty yli 40 vuoden ajan kansainvälistä yhteistyötä.

– Pohjolan kanta oli pienimmillään alle 20 paria, mutta se on viime vuosina hieman elpynyt. Vuonna 2023 kiljuhanhet saivat ennätyksellisen paljon poikasia, sillä runsas myyrävuosi tarjosi pedoille runsaasti ravintoa, ja hanhenpoikaset saivat varttua rauhassa, WWF:n ohjelmajohtaja Petteri Tolvanen sanoo.

Kiljuhanhien tämän kesäinen poikasmäärä selviää syksyllä, kun hanhet saapuvat pesimäalueilta Finnmarkin tunturiylängöltä Porsanginvuonon rantaniityille Norjassa. Toistaiseksi tänä vuonna on havaittu enimmillään 86 kiljuhanhea. Poikueita on laskettu kymmenen, joissa on yhteensä 28 poikasta.

Oulun seutu oli aikanaan hyvin tärkeä kiljuhanhien syysmuuton aikainen levähdysalue. 1900-luvun alkupuolella alueella lepäili jopa 10 000 yksilöä. Noin 50 vuoteen kiljuhanhet eivät kuitenkaan syysmuutollaan pysähtyneet Suomessa, kunnes 2020 alueella lepäili 27 kiljuhanhea. 2021 kiljuhanhia nähtiin yhdeksän, vuotta myöhemmin kaksi. Syyskuussa 2023 kiljuhanhet poikasineen muuttivat miltei suoraan Norjasta Kreikkaan vain parissa päivässä pysähtymättä Suomessa. Liminganlahden alue näyttää olevan vakiintumassa uudelleen kiljuhanhien syyslevähdysalueeksi. Kevätmuutolla kiljuhanhet levähtävät Perämeren rannikolla joka vuosi.

Yhteistyötä alueen metsästäjien kanssa

Kun kiljuhanhet palasivat lepäilemään Liminganlahden seudulle syksyllä 2020, WWF pyysi paikallisia metsästysseuroja keskeyttämään hanhenmetsästyksen siksi aikaa, kun kiljuhanhet olivat paikalla. Alueelliset metsästystoimijat ovat suhtautuneet asiaan positiivisesti ja rakentavasti, ja kiljuhanhet ovat kaikkina kolmena vuona päässeet turvallisesti jatkamaan muuttoaan etelään.

Alueen metsästystoimijoille on perustettu viestintäryhmä, jossa tiedotetaan ja varoitetaan metsästäjiä kiljuhanhien läsnäolosta alueella, jotta voidaan välttää mahdolliset virhemääritykset metsästystilanteessa.

Katso Liminganlahti-kameraa

WWF:n Luontolivessä avautui elokuun lopussa Liminganlahti-kamera, josta voi seurata muuttomatkan varrella levähtävien hanhien ja muiden lintujen elämää suorassa lähetyksessä syyskuun lopulle saakka. Myös kiljuhanhia voi erittäin hyvällä onnella nähdä tai kuulla livelähetyksessä (wwf.fi)

Lisätiedot:

Ohjelmajohtaja Petteri Tolvanen, WWF Suomi, 0400 168 939, petteri.tolvanen@wwf.fi

Riistasuunnittelija Risto Paakkonen, Suomen riistakeskus, 029 431 2267, risto.paakkonen@riista.fi

Artikkeli Äärimmäisen uhanalaisia kiljuhanhia lepäilee jälleen Oulun seudulla – WWF ja Suomen riistakeskus kehottavat erityiseen varovaisuuteen vesilintujen metsästyksessä julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen riistakeskus.

Metsästäjä, pystykorva ja metsäkanalinnut – yksi perinteikkäimmistä metsästysmuodoista alkaa 8 Sep 2024 10:00 PM (8 months ago)

Metsäkanalintujen, metson, teeren, pyyn ja riekon metsästys alkaa syykuun 10. päivä. Lintukantojen suuruus ja metsästysajat ovat eri maan osissa erilaisia.

Metsäkanalintujen kantojen koko vaihtelee eri vuosien välillä voimakkaasti. Syklisessä kannanvaihtelussa huippu- ja aallonpohjavuodet toistuvat keskimäärin noin 6–7 vuoden välein. Eri osissa maata kanalintusykli on eri vaiheessa.

Voimakkaan kannanvaihtelun vuoksi metsästysaikoja säädellään vuosittain. Kannan ollessa aallonpohjassa metsästysajat ovat keskimäärin lyhyempiä ja huippuvuosina pitempiä. Oman metsästysalueen metsästysajat voi tarkistaa riista.fi -sivulta.

– Erityisesti tänä vuonna kanalintukantojen alueellinen vaihtelu on suurta ja metsästyksessä tulee huomioida paikallinen lintutilanne. Osassa maata pesintätulos on keskimääräistä heikompi, tällöin tulee muistaa maltti saalismäärissä, riistapäällikkö Mikael Luoma Suomen riistakeskuksesta sanoo.

Lähtökohtaisesti metsästystä kannattaa kohdistaa nuoriin ikäluokkiin, joissa luontainen kuolleisuus on muutoinkin suurta.

Tieto lintukantojen tilasta mahdollistaa kestävän metsästyksen

Täsmällinen ja alueellisesti kattava kantatieto sekä tieto saaliista mahdollistavat kestävän metsästyksen arvioinnin. Tietoa kannantilasta tuottavat vapaaehtoiset metsästäjät, jotka ovat loppukesän aikana laskeneet lähes tuhannet riistakolmiota.

– Suuri vapaaehtoisponnistus riistakolmioiden laskennassa kuvastaa metsästäjien vastuullisuutta, riistapäällikkö Matti Kervinen Suomen riistakeskuksesta toteaa.

Perinteikkäistä metsästystä

Metsäkanalintujen, metson, teeren, pyyn ja riekon metsästys on yksi perinteikkäimmistä metsästysmuodoista Suomessa.

Perinteisesti metsäkanalintuja on metsästetty haukkuvalla lintukoiralla, joka haukulla osoittaa metsästäjälle puussa oleva linnun. Metsästyksessä voidaan käyttää myös karkottavia tai seisovia lintukoiria. Etevimmät metsästäjät houkuttelevat pyyn ampumaetäisyydelle metson sulasta itse valmistamallaan pillillä. Onnekkaimmat saattavat saada saalista, joka valmistetaan juhlahetkeen.

Riistakolmiolaskentojen tulokset (luke.fi)

Metsäkanalintujen metsästysajat

Ohjeet vastuulliseen metsäkanalintujen metsästykseen (riistainfo.fi)

Artikkeli Metsästäjä, pystykorva ja metsäkanalinnut – yksi perinteikkäimmistä metsästysmuodoista alkaa julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen riistakeskus.

Läntisen poronhoitoalueen karhunpyynti loppusuoralla 5 Sep 2024 3:34 AM (8 months ago)

Suomen riistakeskus kehottaa poronhoitoalueen karhunmetsästäjiä kiintiötilanteen huomioimiseen ja saaliiksi saatujen karhujen ilmoittamiseen välittömästi kaadon jälkeen.

Maa- ja metsätalousministeriön asetuksen mukaisesti itäisellä poronhoitoalueella saa kaataa enintään 60 ja läntisellä poronhoitoalueella 10 karhua. Läntisen poronhoitoalueen kiintiöstä on jäljellä enää kaksi karhua ja itäisen poronhoitoalueen kiintiöstä 32 karhua. Itäiseen kiintiöalueeseen kuuluvat Utsjoen, Inarin, Sodankylän, Pelkosenniemen, Savukosken, Sallan, Kuusamon ja Suomussalmen kunnat sekä läntiseen kiintiöalueeseen muut poronhoitoalueen kunnat.

Suomen riistakeskus kehottaa metsästäjiä huomioimaan kiintiötilanteen karhun pyynnissä. Lisäksi riistakeskus muistuttaa, että metsästäjien tulee tehdä lakisääteinen saalisilmoitus poronhoitoalueen karhunkaadoista Suomen riistakeskukselle poikkeuslupa-asetuksen (8 § 3 mom) mukaisesti välittömästi kaadon jälkeen. Saalisilmoituksen voi tehdä joko Oma riista –palveluun tai sähköpostitse osoitteeseen raportointi@riista.fi.

Alueellisen kiintiön tultua täyteen Suomen riistakeskus määrää karhunmetsästyksen kiintiöalueella (läntinen/itäinen poronhoitoalue) lopetettavaksi. Mikäli kiintiötä riittää loppuun asti, karhujahti päättyy viimeistään 31.10.

Elokuun 20. päivä alkaneessa karhunmetsästyksessä on kaadettu eniten karhuja Suomussalmella (13), Kuusamossa (6) ja Hyrynsalmella (5). Savukoskella on saatu saaliiksi neljä karhua, Inarissa kolme, Pudasjärvellä kaksi ja Kittilässä, Sallassa ja Sodankylässä yksi karhu kussakin.

Karhusaaliit

Karhun kiintiömetsästys poronhoitoalueella

Artikkeli Läntisen poronhoitoalueen karhunpyynti loppusuoralla julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen riistakeskus.

Pohjois-Suomen metsähanhen metsästyskausi päättyi – saaliiksi 120 metsähanhea 4 Sep 2024 10:01 PM (8 months ago)

Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan sekä lähes koko Lapin alueella oli sallittua metsästää metsähanhea ajalla 20.8 –27.8.2024. Kokonaissaalis oli yhteensä 120 metsähanhea. Saaliista 45 yksilöä pyydettiin Kainuusta, 38 Lapista ja 37 Pohjois-Pohjanmaan alueelta.

Saalismäärä ja sen alueellinen jakauma  vastasi Suomen riistakeskuksen ennakkoarviota. Metsästystä rajoitetiin paitsi ajallisesti, myös metsästäjäkohtaisella kausikiintiöllä, joka salli yhden metsähanhen metsästämisen, sekä kiellolla metsästää pelloilta tai käyttää ravintohoukutinta.

Metsähanhen metsästyksellä on merkittävä metsästyskulttuurinen arvo. Maa- ja metsätalousministeriön asetus on mahdollistanut rajatun metsähanhen metsästyksen Pohjois-Suomen pesimäalueilla vaarantamatta pesimäkannan kehittymistä.

– Metsähanhen metsästyksellä halutaan säilyttää arvokas ja perinteinen suomalainen eränkäyntimuoto, metsähanhen suopyynti tulilla yöpymisineen erämaissa, riistapäällikkö Mikael Luoma Suomen riistakeskuksesta sanoo.

Riistatieto takaa metsästyksen kestävyyden

Pakollisen saalisilmoituksen ansiosta metsähanhen saalismäärät tunnetaan hyvin. Metsästäjiä pyydetään edelleen lähettämään valokuva saaliiksi saadun metsähanhen päästä Suomen riistakeskukselle alalajin määritystä varten. Valokuvan voi lähettää osoitteeseen hanhi@riista.fi.

Metsähanhen pesimälevinneisyyttä kartoitetaan tulevinakin kesinä. Kartoitukset ovat tärkeä tietolähde arvioitaessa pesimäkannan laajuutta ja alueellisia metsästysmahdollisuuksia.

– Metsästäjiä pyydetään lähettämään havaintoja metsähanhien pesimä- tai sulkimapaikoista Suomen riistakeskukselle. Käsittelemme näitä tietoja luottamuksellisesti. Lisää havaintoja tarvitaan erityisesti Kainuusta, Koillismaalta ja Ylä-Lapin alueelta, Luoma sanoo.

Pesimäkauden aikaisia havaintoja tulee kirjata myös lintuatlakseen tai Oma riista -palveluun.

Tundrametsähanhen metsästys alkaa maan kaakkoisosissa lokakuussa

Suomessa esiintyy kahta metsähanhen alalajia. Pohjois-Suomen alueella metsästys kohdistuu pääasiassa taigametsähanheen. Suomen kaakkoisosissa alkaa metsähanhen toisen alalajin, tundrametsähanhen metsästys 1.10.2024.

Sallitun metsästysalueen voi tarkistaa Suomen riistakeskuksen verkkosivulta.

Metsähanhen metsästysalue.

Lähetä kuva metsähanhesta. 

Vastuullinen vesilinnustaja (riistainfo.fi).

Lintuatlas (lintuatlas.fi).

Artikkeli Pohjois-Suomen metsähanhen metsästyskausi päättyi – saaliiksi 120 metsähanhea julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen riistakeskus.

Hylkeiden kiintiöpyynnin saalis metsästyskaudelta 2023–2024 1 Sep 2024 10:00 PM (8 months ago)

Alkaneen metsästysvuoden kiintiöillä sallitaan aiempien vuosien tavoin enintään 375 itämerennorpan ja 1 050 harmaahylkeen eli hallin metsästys. Heinäkuussa päättyneellä metsästyskaudella halleja saatiin saaliiksi lähes yhtä paljon ja itämerennorppia 15 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.

Harmaahyljettä eli hallia ja itämerennorppaa metsästetään maa- ja metsätalousministeriön asettaman alueellisen kiintiön rajoissa. Molempien hyljelajien kiintiöt ovat samat kuin vuotta aiemmin. Kiintiöllä sallitaan enintään 375 itämerennorpan metsästys Perämeren-Merenkurkun kannanhoitoalueella. Hallin kiintiö on 1 050 yksilöä, joista enintään 350 voidaan pyytää Perämeren-Merenkurkun, 400 Lounais-Suomen ja 300 Suomenlahden alueella.

Hallia ja itämerennorppaa on voinut metsästää elokuun alusta alkaen. Elokuun aikana on saaliiksi saatu 13 hallia ja kolme itämerennorppaa. Syyskauden metsästys keskeytyy vuoden lopussa molempien lajien osalta, kunnes jatkuu jälleen 16.4. –31.7.2025. Hallisaaliista noin puolet saadaan keväällä, kun itämerennorpan osalta huhti-toukokuun saalis on yli 90 prosenttia koko metsästysvuoden saaliista.

Merihylkeiden metsästyksen tarkoituksena on vähentää hylkeiden kalastukselle ja kalankasvatukselle aiheuttamia vahinkoja.

Itämerennorpan saaliskiintiö täyttyi, hallisaalis pysyi lähes samana

Hallin saalis päättyneellä metsästyskaudella oli yhteensä 331 yksilöä, joka on noin kolmannes kiintiön sallimasta määrästä. Perämeren-Merenkurkun kannanhoitoalueella saalis kasvoi edelliseen pyyntikauteen verrattuna, kun taas Lounais-Suomessa laski ja Suomenlahden alueella pysyi lähes samana. Pyyntikaudella 2022–2023 hallisaalis oli 335 yksilöä.

Itämerennorppia saatiin saaliiksi pyyntikaudella 2023–2024 yhteensä 380 yksilöä. Perämeren-Merenkurkun kannanhoitoaluetta, joka ulottuu Torniosta Kristiinankaupunkiin, koskeva kiintiö oli 375 norppaa. Suomen riistakeskus  päätti metsästyksen kiintiön täytyttyä 23.5.2024. Kiintiö ylittyi viidellä kaadolla, kun viimeisen kahden vuorokauden aikana saatiin saaliiksi 20 itämerennorppaa. Pyyntikauden 2022–2023 saalis oli 317 norppaa ja kasvua saaliissa oli vuotta aiempaan verrattuna 15 prosenttia. Saaliin kasvu saattaa selittyä kevään metsästykselle otollisilla jääolosuhteilla Merenkurkussa ja Perämerellä.

Hylkeiden kannat ovat vahvat

Molempien hyljelajien kannat ovat vahvat ja elinvoimaiset. Vuonna 2023 Itämerellä nähtiin lentolaskennoissa noin 46 000 harmaahyljettä. Näistä Suomen merialueella havaittiin runsaat 18 000 yksilöä. Kevään 2023 arvio Perämereltä itämerennorpan kannalle oli 14 100 norppaa, edellisenä vuonna arvio oli 10 500 yksilöä. Luonnonvarakeskuksen mukaan kyse on vaihtelusta laskentaolosuhteissa, ei kannan äkillisistä muutoksista.

Suomen merialueen hallilaskennat tekee Luonnonvarakeskus. Koko Perämeren norppalaskennoista vastaa Ruotsin luonnonhistoriallinen museo.

Hyljesaalis metsästysvuosina 2022–2023 ja 2023–2024

Artikkeli Hylkeiden kiintiöpyynnin saalis metsästyskaudelta 2023–2024 julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen riistakeskus.

Hirvieläinten metsästys käynnistyy vaiheittain 26 Aug 2024 10:00 PM (8 months ago)

Lapissa, Kuusamossa ja Taivalkoskella päästään hirvijahtiin syyskuun alussa. Muualla maassa alkaa hirvieläinten vahtimismetsästys, jonka tavoitteena on vähentää sato- ja liikennevahinkoja. Hirven pyyntilupamäärä nousi ja valkohäntäpeuran pyyntilupamäärä laski viime kauteen nähden.

Hirvijahdin ensimmäinen jakso alkaa Lapissa, Kuusamossa ja Taivalkoskella syyskuun alussa. Samaan aikaan muualla maassa aloitetaan hirven, valkohäntäpeuran ja kuusipeuran metsästys vahtimalla. Vahtimismetsästyksessä eläinten ajaminen ja koiran käyttäminen on kiellettyä. Hirven osalta vahtimismetsästys on rajoitettu pelloille.

Hirvenmetsästys keskeytyy Pohjois-Suomessa 21.9. alkavaan kiimarauhoitukseen ja jatkuu uudelleen 5.10.2024. Varsinainen hirven metsästysaika alkaa samaan aikaan Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa. Muualla Suomessa varsinainen hirven metsästysaika alkaa viikkoa myöhemmin eli 12.10.2024. Hirven metsästysaika päättyy koko maassa 15.1.2025.

Valkohäntäpeuran varsinainen metsästysaika alkaa koko maassa 28.9.2024 ja päättyy 15.2.2025. Metsäkaurista saa metsästää koko maassa 1.9.–15.2., mutta ajavan koiran käyttäminen on kiellettyä 27.9.2024 saakka.

Pyyntilupamäärissä nousua ja laskua

Suomen riistakeskus on myöntänyt tulevalle metsästyskaudelle 34 007 hirven, 59 035 valkohäntäpeuran, 674 kuusipeuran ja 18 metsäpeuran pyyntilupaa. Yhdellä pyyntiluvalla saa kaataa yhden aikuisen tai kaksi vasaa, ellei pyyntiluvan ehdoissa ole muuta määrätty.

Luonnonvarakeskuksen tuottaman arvion mukaan metsästyksen jälkeen jäävä hirvikanta kasvoi edellisvuoteen nähden noin kuusi prosenttia ja oli metsästyskauden jälkeen noin 84 000 hirveä (95 % todennäköisyysväli 74000–95000 hirveä). Hirvitalousalueille asetetut tavoitteet tähtäävät koko maassa 70 000–90 500 yksilön talvikantaan. Pääosalla hirvitalousalueista hirvitiheys on asetetun tavoitteen mukainen.

Hirvikannan kasvun seurauksena pyyntilupamäärä nousi koko maassa noin 9 prosenttia.  Viime vuoteen nähden pyyntilupamäärässä oli suhteellisesti eniten kasvua Rannikko-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa. Pyyntilupamäärä pienentyi Etelä-Hämeessä, Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Hirvikantaa on viime vuosina pienennetty asetettujen tavoitteiden mukaisesti ja alkavan syksyn hirven pyyntilupamäärä koko maassa on noin kolmanneksen pienempi kuin viisi vuotta sitten.

Valkohäntäpeurakanta keskittyy lounaiseen Suomeen ja kantaa on viime vuosina pienennetty tehostetulla metsästyksellä. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan Suomessa oli viime talvena noin 117 000 valkohäntäpeuraa (95 % todennäköisyysväli 110 000–124 000 yksilöä). Valkohäntäpeurakanta pienentyi 11 prosenttia viimevuotisesta, ja laskua oli erityisesti tiheimmän kannan alueella Varsinais-Suomessa, Etelä-Hämeessä ja Uudellamaalla.

Tulevalle metsästyskaudelle myönnetty valkohäntäpeuran pyyntilupien määrä on noin 16 prosenttia edellisvuotta pienempi, mutta tiheimpien kantojen alueella tavoitellaan edelleen kannan leikkaamista.

Syksy hirvieläinkolareiden riskiaikaa

Syksyiset säät ja pimeys lisäävät hirvieläinonnettomuuden riskiä liikenteessä. Eläinten liikkuminen vilkastuu syksyllä muun muassa kiima-aikojen ja talvilaitumille siirtymisen vuoksi. Syksyllä myös työmatkaliikenne ajoittuu usein aamu- ja iltahämärän aikaan.

– Etenkin pienten hirvieläinten metsästys kannattaa kohdentaa tunnetuille korkean kolarisiskin alueille ja aloittaa heti syyskuun alussa, jotta eläimiä on liikenteessä vähemmän loppusyksyllä. Syksyllä autoilijoiden kannattaa lisätä tarkkaavaisuutta hirvieläinvaroitusalueilla, riistapäällikkö Jani Körhämö Suomen riistakeskuksesta kertoo.

Viime vuosina sattuneita hirvieläinkolareita voi tarkastella sähköisessä palvelussa (rambol.com)

Taulukko hirvieläinten  pyyntilupamäärät tulevalle ja edelliselle metsästyskaudelle riistakeskusalueittain (pdf)

Artikkeli Hirvieläinten metsästys käynnistyy vaiheittain julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen riistakeskus.

Hirvieläinten pyyntiluvat Satakunnassa 26 Aug 2024 10:00 PM (8 months ago)

Suomen riistakeskuksen Satakunnan toimialueelle on myönnetty tulevalle metsästyskaudelle 2 101 hirven, 10 494 valkohäntäpeuran ja 97 kuusipeuran pyyntilupaa. Yhdellä pyyntiluvalla voidaan kaataa yksi aikuinen hirvieläin tai kaksi vasaa.

Hirvelle myönnetty kokonaislupamäärä laski noin neljä prosenttia. Luonnonvarakeskuksen keväällä julkaiseman arvion mukaan hirvikanta on laskenut Kokemäenjoen eteläpuolisilla hirvitalousalueilla, ja riistakeskusalueen kaakkoisosissa asetettu hirvikannan tavoitetaso on jo alittunut. Kokemäenjoen pohjoispuolella kannan kehitys on vakaa tai kasvava, ja Satakunnan pohjoisella rannikkoseudulla hirvitiheys on edelleen tavoiteltua suurempi.

– Myönnetyllä lupamäärällä hirvikanta pyritään saamaan tavoitteiden mukaiseksi kaikilla hirvitalousalueilla, riistapäällikkö Antti Impola Suomen riistakeskuksesta sanoo.

Osa myönnetyistä luvista on tarkoitettu niin sanotuiksi pankkiluviksi, jotka on mahdollista ottaa käyttöön, mikäli jahdin yhteydessä osoittautuu, että hirviä on arvioitua enemmän.

Valkohäntäpeuralupien määrä laski Satakunnan toimialueella noin 12 prosenttia aikaisemmasta. Edellisellä metsästyskaudella peuranpyyntilupia käytettiin toimialueella noin 7 800. Luonnonvarakeskuksen keväällä antaman arvion mukaan peurakanta on aikaisemmasta pienentynyt. Peurakannan tilanteessa ja kehityssuunnassa on kuitenkin jonkin verran paikallista vaihtelua.

Kuusipeuralle myönnettyjen pyyntilupien määrä laski hieman aikaisemmasta. Kuusipeuraa tavataan Satakunnassa lähinnä Porin ja Merikarvian välisellä alueella, mutta pieniä paikallisia kantoja ja yksittäisiä kulkijoita tavataan säännöllisesti myös muualla toimialueella.

Suomen riistakeskuksen Satakunnan toimialueeseen kuuluu Satakunnan maakunta sekä Kihniön, Parkanon, Ikaalisten, Hämeenkyrön, entisen Viljakkalan, Sastamalan ja Punkalaitumen kuntien alueet Pirkanmaalta.

Hirvieläinluvat Satakunta 2024 (pdf)

Artikkeli Hirvieläinten pyyntiluvat Satakunnassa julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen riistakeskus.

Vesilintujen metsästys alkaa  14 Aug 2024 10:00 PM (9 months ago)

Vesilintujen metsästys alkaa 20. elokuuta kello 12.00. Metsästystä tulee kohdentaa runsaslukuisiin sorsalajeihin, kuten sinisorsaan, taviin ja telkkään. Vesilintujen hämärämetsästys on kielletty.

Elokuun 20. päivästä saa metsästää sinisorsia, taveja, telkkiä sekä heinätavia, haapanaa, jouhisorsaa, lapasorsaa ja tukkasotkaa. Allin, isokoskelon ja tukkakoskelon metsästys alkaa 1.9. Meri- ja kanadanhanhea on voinut metsästää pelloilta elokuun 10. päivästä lähtien. Elokuun 20. päivänä kello 12.00 alkaen pyynti on sallittua myös vesialueilla. Merihanhen metsästys on sallittua vain määritellyllä rannikkoalueella ja voimassa on kahden linnun vuorokausikiintiö.

Hämärämetsästys on kielletty

Vesilintujen metsästyskielto alkaa tunti auringon laskun jälkeen ja päättyy tuntia ennen auringon nousua. Auringon lasku- ja nousuaika vaihtelevat maan eri osissa. Auringon lasku- ja nousuajat on helppo tarkastaa Oma riista -maastosovelluksesta.

Vesilintu tulee aina tunnistaa ennen laukausta. Pilvisellä säällä tunnistamiseen riittävä valo saattaa loppua jo ennen laillisen metsästyksen päättymistä. Tällöin suositellaan metsästyksen päättämistä. Haavoittuneen vesilinnun saa etsiä, lopettaa ja ottaa haltuun myös auringon laskettua.

Metsästys tulee kohdentaa runsaslukuisiin lajeihin

Monen rehevillä vesitöillä viihtyvän vesilinnun kannat ovat taantuneet. Etelä-Suomeen painottuneiden laskentojen perusteella Suomen pesimäkanta on vähentynyt varsinkin jouhisorsalla, haapanalla, heinätavilla, punasotkalla, tukkasotkalla ja nokikanalla.

– Metsästystä tulee kohdentaa runsaslukuisiin lajeihin, kuten sinisorsaan, taviin ja telkkään. Nämä ovat vesilinnuista kolme yleisintä saalislajia, Suomen riistakeskuksen erikoissuunnittelija Marko Svensberg kertoo.

Tutkimusten mukaan vesilintujen taantuman pääsyy on elinympäristöjen tilan heikkeneminen. Vaikka metsästys ei näytä olevan sorsalajien taantuman syy, tulee metsästäjien kantaa vastuunsa kantojen hoidossa. Metsästys tulee mitoittaa riistakannan tilan ja kannanhoidollisen tavoitteen mukaisesti.

– Suomessa on tärkeää panostaa elinympäristöjen kunnostamiseen, sillä olemme Euroopan unionin alueella monen vesilintulajin tärkein pesimäalue. Vesilinnustajien riistanhoitointo olisi syytä kohdistaa poikue-elinympäristöjen kunnostamiseen ja pienpetopyyntiin, Svensberg jatkaa.

Suomen riistakeskus suosittelee malttia viljan ja saaliin määrään, jos ruokkii vesilintuja metsästystarkoituksessa.

Nokikanan ja punasotkan metsästys kielletty koko maassa

Punasotkan ja nokikanan metsästys on kielletty koko maassa. Kiellettyä on myös haahkan syysaikainen metsästys ja allin metsästys sisämaassa.

Merialueilla allin metsästystä on käytössä saaliskiintiö, joka mahdollistaa viiden allin saaliin päivässä. Metsähanhea voi metsästää tiukoin rajoituksin pohjoisemman Suomen erikseen määritellyllä alueella 20.–27.8. ja Kaakkois-Suomessa loka-marraskuussa erikseen määritellyllä alueella.

Saalisilmoitusvelvollisuus on voimassa seuraavilla vesilintulajeilla: metsähanhi, merihanhi, haapana, jouhisorsa, heinätavi, lapasorsa, tukkasotka, haahka, alli, isokoskelo sekä tukkakoskelo. Lisäksi velvollisuus koskee punasotkaa ja nokikanaa, jotka ovat määräaikaisessa metsästyskiellossa.

Metsästäjiä kehotetaan kirjaamaan kaikki vesilintusaaliit Oma riista -palveluun.

Vastuullinen vesilinnustaja (riistainfo.fi).

Artikkeli Vesilintujen metsästys alkaa  julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen riistakeskus.

Metsähanhen metsästysalue pohjoisessa laajeni – muutoksia lausuntokierrokselta 13 Aug 2024 10:00 PM (9 months ago)

Metsähanhen metsästysalueen rajaus muuttui tänä vuonna.  Perinteinen erämaapyynti on laajasti mahdollista.  Heinäkuun lopulla päättyneen lausuntokierroksen jälkeen esitetystä metsästysalueesta poistettiin Enontekiö, Inari ja Utsjoki.

Taigametsähanheen kohdistuva metsästys on sallittu 20.8. kello 12–27.8.

• Kainuun maakunnassa
• Lapin maakunnassa, lukuun ottamatta Enontekiön, Inarin ja Utsjoen sekä valtatien E8 merenpuoleisia alueita Tornion, Keminmaan, Kemin ja Simon kunnissa
• Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa lukuun ottamatta valtatie E8 merenpuoleisia alueita Iin, Kalajoen, Kempeleen, Limingan, Lumijoen, Oulun, Pyhäjoen, Raahen ja Siikajoen kunnissa. Metsästys on kuitenkin sallittua valtatie E8 ja seututie 813 välisellä alueella.

Metsästykseen on säädetty yhden metsähanhen kausikiintiö. Lisäksi ravintohoukuttimen käyttö ja pelloilta metsästys on kielletty. Rajoitusten tarkoituksena on turvata perinteisen suo- ja erämaapyynnin toteutuminen ja metsästyksen kestävyys. Metsähanhisaalista koskee saalisilmoitusvelvollisuus. Ilmoitus on helpointa tehdä Oma riista -palvelussa.

Pakollisen saalisilmoituksen lisäksi metsähanhihavainnot kannattaa merkitä Oma riistaan. Tiedosta on apua esimerkiksi pesimäkanta-arvioinnin kehittämisessä. Laadukas riistatieto on edellytys metsästyksen oikein mitoitetulle säätelylle.

– Tarkentuneen riistatiedon ja muuttoreittitason kannanhoidon ansiosta hanhikanta on elpynyt ja sen metsästys on mahdollista. Metsästystä rajoitetaan voimakkaasti, jolla turvataan Suomen pesimäkannan säilyminen. Toisaalta sallimalla metsästys halutaan säilyttää erämaapyyntikulttuuria, riistapäällikkö Mikael Luoma Suomen riistakeskuksesta kertoo.

Metsähanhen runsaslukuisemman alalajin, tundrametsähanhen metsästys on viime vuosien tapaan sallittu loka-marraskuussa maan kaakkoisosien rajatulla alueella.

Metsästysaluerajaus perustuu muuhun kuin hallintorajoihin

Metsästyksen säätely teiden avulla antaa uusia mahdollisuuksia metsästyksen rajoittamiseen. Sillä voidaan täydentää kunta- tai maakuntarajoihin perustuvaa säätelyä. Teihin, ja mahdollisesti vesistöihin, perustuva säätely ottaa huomioon eliö- ja luonnonmaantieteelliset alueet ja raja on helposti todettavissa maastossa.

Metsähanhen metsästyksen valtatiehen perustuva rajaus mahdollistaa perinteisen metsästyksen Kainuun maakunnassa, Lapin rannikkokuntien sisämaan sekä Pohjois-Pohjanmaan erämaissa. Samalla kielletään metsähanhen metsästys rannikon merihanhijahdin yhteydessä ja alueilla missä kanta on harva tai alueet helposti saavutettavia.

Lähetä kuva saalislinnusta

Saaliksi saadun metsähanhen päästä ja siivestä toivotaan kuvia osoitteeseen hanhi@riista.fi. Kuvia käytetään hanhisaaliin ikä- ja alalajijakauman seurantaan. Laita viestiin tiedoksi saaliin saantipäivä ja -kunta.

Koulutusmateriaalia vastuullisesta vesilinnustuksesta (riistainfo.fi)

Artikkeli Metsähanhen metsästysalue pohjoisessa laajeni – muutoksia lausuntokierrokselta julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen riistakeskus.

Lieksan karhulupa toimeenpanokieltoon 12 Aug 2024 10:30 PM (9 months ago)

Itä-Suomen hallinto-oikeus on asettanut Lieksaan myönnetyn kannanhoidollisen karhuluvan toimeenpanokieltoon Luonnonsuojeluyhdistys Tapiola- Karelia ry:n ja Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piirin valitettua päätöksestä.

Itä-Suomen hallinto-oikeus on välipäätöksellä määrännyt Suomen riistakeskuksen Lieksaan myöntämän kymmentä karhua koskevan poikkeusluvan toimeenpanokieltoon. Päätös tarkoittaa sitä, ettei kyseistä lupaa voida käyttää ennen kuin hallinto-oikeus on tutkinut valituksen tai toisin määrännyt. Tämä tarkoittaa myös, ettei missään poronhoitoalueen ulkopuolella 20. elokuuta päästä kannanhoidolliseen karhunpyyntiin.

Lieksaan myönnetty poikkeuslupa oli ainoa myönteinen päätös karhun kannanhoidolliseen metsästykseen. Muihin hakemuksiin riistakeskus teki kielteisen päätöksen.

Suomen riistakeskuksen metsästyskaudelle tekemistä kielteisistä päätöksistä on valitettu myös luvanhakijoiden toimesta. Valitus on tehty Ilomantsiin, Kuhmoon, Pieksämäelle ja Kaakkois-Suomeen tehdyistä päätöksistä.

Hallinto-oikeudet antavat ratkaisunsa oman käsittelyaikataulunsa mukaisesti.

Ingressiä muokattu 13.8.2024 klo. 15.30: Lisätty tieto Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiristä.

Artikkeli Lieksan karhulupa toimeenpanokieltoon julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen riistakeskus.

Pohjois-Savon alueellinen riistaneuvosto aloittaa uuden kolmivuotiskauden 12 Aug 2024 3:01 AM (9 months ago)

Suomessa toimii 15 alueellista riistaneuvostoa, joiden keskeinen tehtävä on käsitellä alueellisia riistataloutta koskevia asioita. Kymmenhenkisten alueellisten riistaneuvostojen toimikausi on kolme vuotta ja uusi toimikausi alkoi elokuun alussa. 

Alueellisessa riistaneuvostossa on edustajat maakuntaliitosta, ELY-keskuksesta, Suomen metsäkeskuksesta ja alueellisesti merkityksellisestä maanomistajajärjestöstä sekä kuusi edustajaa alueen riistanhoitoyhdistyksistä. Maa- ja metsätalousministeriö nimittää riistaneuvostot riistanhoitoyhdistysten aluekokouksen ja sidosryhmien tekemien esitysten pohjalta.

Monipuolinen tehtäväkenttä ja mahdollisuus vaikuttaa

Alueellisen riistaneuvoston tehtävä on käsitellä riistataloutta koskevia asioita sekä tukea ja ohjata Suomen riistakeskuksen aluetoimiston toimintaa muissa kuin julkisissa hallintotehtävissä ja henkilöstöhallinnossa.

Alueellisten riistaneuvostojen tehtäviin kuuluu huolehtia riistalajien hoitosuunnitelmatyöhön ja riistatalouden suunnitteluun liittyvästä alueellisesta sidosryhmien kuulemisesta. Neuvosto asettaa muun muassa hirvitalousalueille tavoitteet sidosryhmäkuulemisen perusteella. Lisäksi se osallistuu Suomen riistakeskuksen strategiseen suunnitteluun sekä riistalajien ja elinympäristöjen hoitosuunnitelmien valmistelutyöhön.

• Alueellisen riistaneuvoston tärkeimpänä tehtävänä pidän riistakantojen hyvinvoinnista huolehtimisen kaikilla osa-alueilla. Riistan elinympäristöt muuttuvat, esimerkiksi tuulivoimarakentamisen ja muun maankäytön takia, mikä vaikuttaa riistakantoihin, Pohjois-Savon alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja Risto Juntunen kertoo.

Tärkeänä tehtävänä on myös käsitellä riistanhoitoyhdistyksien aluekokouksen aloitteet, päättää jatkotoimista sekä seurata toiminta-alueen riistataloutta ja tehdä sitä koskevia esityksiä.

• Pidän suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen loppumista merkittävänä haasteena. Miten ja millä aikavälillä se vaikuttaa ja näkyy ihmisten arjessa? Siihen täytyy ennakolta varautua, Juntunen pohtii.

Pohjois-Savon alueellisen riistaneuvoston ensimmäinen kokous pidetään syyskuun ensimmäisellä viikolla.

ARN-tiedote_P-Savo_liite1_kokoonpano_1.8.2024

Yhteyshenkilöt

Matti Kervinen
Riistapäällikkö, Pohjois-Savo
Puh: 029 431 2234
matti.kervinen@riista.fi

Risto Juntunen
puheenjohtaja
Pohjois-Savon alueellinen riistaneuvosto
Puh: 050 534 9680

Artikkeli Pohjois-Savon alueellinen riistaneuvosto aloittaa uuden kolmivuotiskauden julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen riistakeskus.

Pohjois-Hämeen alueellinen riistaneuvosto aloittaa uuden kolmivuotiskauden 12 Aug 2024 2:57 AM (9 months ago)

Suomessa toimii 15 alueellista riistaneuvostoa, joiden tehtävä on käsitellä alueellisia riistataloutta koskevia asioita. Kymmenhenkisten riistaneuvostojen toimikausi on kolme vuotta ja uusi toimikausi alkoi elokuun alussa. 

Alueellisessa riistaneuvostossa on edustajat maakuntaliitosta, ELY-keskuksesta, Suomen metsäkeskuksesta ja alueellisesti merkityksellisestä maanomistajajärjestöstä sekä kuusi edustajaa alueen riistanhoitoyhdistyksistä. Maa- ja metsätalousministeriö nimittää riistaneuvostot riistanhoitoyhdistysten aluekokouksen ja sidosryhmien tekemien esitysten pohjalta.

Alueellisten riistaneuvostojen tehtävistä säädetään Valtioneuvoston asetuksessa riistahallinnosta 6 pykälässä. Tehtäviin kuuluu huolehtia hoitosuunnitelmatyöhön sekä riistatalouden suunnitteluun liittyvästä alueellisesta sidosryhmien kuulemisesta sekä asettaa hirvitalousalueille hoitosuunnitelman mukaiset tavoitteet sidosryhmäkuulemisen perusteella kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Lisäksi alueellinen riistaneuvosto osallistuu Suomen riistakeskusta koskevaan strategiseen suunnitteluun sekä riistaeläinlajeja, riistaeläinkantoja ja lajien elinympäristöjä koskevien hoitosuunnitelmien alueelliseen valmistelu- ja päivittämistyöhön. Tehtävänä on myös käsitellä riistanhoitoyhdistyksien aluekokouksen aloitteet ja päättää jatkotoimista sekä seurata toiminta-alueen riistataloutta ja tehdä sitä koskevia esityksiä.

–  Maailma muuttuu ja niin muuttuu myös riistatalous ja riistakannat. Tässä kehityksessä meidänkin on pysyttävä mukana ja tarvittavilta osin myös ohjattava kantojen kehitystä. Tärkeimpänä näen sovittaa suurpeto- ja hirvieläinkantojen koot oikeaan suhteeseen toisiinsa nähden. Toivottavasti myös lain säätäjät ja tulkitsijat ymmärtävät välttää turhan byrokratian syntymisen näissä asioissa, jotta pitkälti vapaaehtoisvoimin pyöritettävä toiminta on riittävän sujuvaa, Pohtii Pohjois-Hämeen riistaneuvoston uusi puheenjohtaja Wille Siuko.

ARN-tiedote_Pohjois-Häme_liite1_kokoonpano_1.8.2024

Yhteyshenkilöt
Jani Körhämö
Riistapäällikkö, Pohjois-Häme
Puh: 029 431 2281
jani.korhamo@riista.fi

Wille Siuko
puheenjohtaja
Pohjois-Hämeen alueellisen riistaneuvosto
Puh: 0400 839 150

Artikkeli Pohjois-Hämeen alueellinen riistaneuvosto aloittaa uuden kolmivuotiskauden julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen riistakeskus.

Pohjanmaa alueellinen riistaneuvosto aloittaa uuden kolmivuotiskauden 12 Aug 2024 2:49 AM (9 months ago)

Suomessa toimii 15 alueellista riistaneuvostoa, joiden tehtävä on käsitellä alueellisia riistataloutta koskevia asioita. Kymmenhenkisten riistaneuvostojen toimikausi on kolme vuotta ja uusi toimikausi alkoi elokuun alussa. 

Kymmenhenkisten alueellisten riistaneuvostojen toimikausi on kolme vuotta ja uusien riistaneuvostojen toimikausi alkoi elokuun alussa. Suomen riistakeskus Pohjanmaan toimialuetta ovat pääasiassa Etelä- ja Keski-Pohjanmaan maakuntien alueet.

Alueellisessa riistaneuvostossa on edustajat maakuntaliitosta, ELY-keskuksesta, Suomen metsäkeskuksesta ja alueellisesti merkityksellisestä maanomistajajärjestöstä sekä kuusi edustajaa alueen riistanhoitoyhdistyksistä. Maa- ja metsätalousministeriö nimittää riistaneuvostot riistanhoitoyhdistysten aluekokouksen ja sidosryhmien tekemien esitysten pohjalta.

– On kunnia lähteä luotsaamaan upeiden ja monipuolisten riistamaakuntien alueellista riistaneuvostoa seuraavalle toimikaudelle. Ilokseni voin todeta, että nyt aloittavan neuvoston kokoonpano on erittäin asiantunteva ja se edustaa laajasti ja tasaisesti koko riistakeskusaluetta Suupohjasta Lestijoki laaksoon, Pohjanmaan alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja Toni Peltoniemi Kaustiselta sanoo.

Alueellisen riistaneuvoston tehtävä on käsitellä riistataloutta koskevia asioita sekä tukea ja ohjata Suomen riistakeskuksen aluetoimiston toimintaa muissa kuin julkisissa hallintotehtävissä ja henkilöstöhallinnossa (Riistahallintolaki 5 §).

Alueellisten riistaneuvostojen tehtäviin kuuluu huolehtia riistalajien hoitosuunnitelmatyöhön ja riistatalouden suunnitteluun liittyvästä alueellisesta sidosryhmien kuulemisesta. Neuvosto asettaa muun muassa hirvitalousalueille tavoitteet sidosryhmäkuulemisen perusteella. Lisäksi se osallistuu Suomen riistakeskuksen strategiseen suunnitteluun sekä riistalajien ja elinympäristöjen hoitosuunnitelmien valmistelutyöhön. Yhtenä tärkeänä tehtävä on käsitellä riistanhoitoyhdistyksien aluekokouksen aloitteet sekä seurata alueen riistataloutta ja tehdä sitä koskevia esityksiä.

ARN-tiedote_Pohjanmaa_liite1_kokoonpano_1.8.2024

Artikkeli Pohjanmaa alueellinen riistaneuvosto aloittaa uuden kolmivuotiskauden julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen riistakeskus.

Lapin alueellinen riistaneuvosto aloittaa uuden toimikauden 12 Aug 2024 2:23 AM (9 months ago)

Suomessa toimii 15 alueellista riistaneuvostoa, joiden tehtävä on käsitellä alueellisia riistataloutta koskevia asioita. Kymmenhenkisten riistaneuvostojen toimikausi on kolme vuotta ja uusi toimikausi alkoi elokuun alussa.

Kymmenhenkisten alueellisten riistaneuvostojen toimikausi on kolme vuotta ja uusien riistaneuvostojen toimikausi alkoi elokuun alussa. Suomen riistakeskus Lapin toimialue on Lapin maakunnan mukainen alue.

Alueellisessa riistaneuvostossa on edustajat maakuntaliitosta, ELY-keskuksesta, Suomen metsäkeskuksesta ja alueellisesti merkityksellisestä maanomistajajärjestöstä sekä kuusi edustajaa alueen riistanhoitoyhdistyksistä. Maa- ja metsätalousministeriö nimittää riistaneuvostot riistanhoitoyhdistysten aluekokouksen ja sidosryhmien tekemien esitysten pohjalta.

• Lähden innolla ja nöyränä luotsaamaan neljättä toimikautta alueellisen riistaneuvoston puheenjohtajana. Nyt aloittavan neuvoston kokoonpano on asiantunteva ja kattaa koko Lapin toimialueen, Lapin alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja Jari Huhtamella Inarista sanoo.

Alueellisen riistaneuvoston tehtävä on käsitellä riistataloutta koskevia asioita sekä tukea ja ohjata Suomen riistakeskuksen aluetoimiston toimintaa muissa kuin julkisissa hallintotehtävissä ja henkilöstöhallinnossa (Riistahallintolaki 5 §). Alueellisten riistaneuvostojen tehtäviin kuuluu huolehtia riistalajien hoitosuunnitelmatyöhön ja riistatalouden suunnitteluun liittyvästä alueellisesta sidosryhmien kuulemisesta. Neuvosto asettaa muun muassa hirvitalousalueille tavoitteet sidosryhmäkuulemisen perusteella. Lisäksi se osallistuu Suomen riistakeskuksen strategiseen suunnitteluun sekä riistalajien ja elinympäristöjen hoitosuunnitelmien valmistelutyöhön. Yhtenä tärkeänä tehtävä on käsitellä riistanhoitoyhdistyksien aluekokouksen aloitteet sekä seurata alueen riistataloutta ja tehdä sitä koskevia esityksiä.

Liite 1. Lapin alueellisen riistaneuvoston kokoonpano 1.8.2024

Yhteyshenkilöt
Sami Tossavainen
Riistapäällikkö, Lappi
029 431 2304
sami.tossavainen@riista.fi

Jari Huhtamella
Lapin alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja
040 702 5302

Artikkeli Lapin alueellinen riistaneuvosto aloittaa uuden toimikauden julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen riistakeskus.

Merihanhen ja kanadanhanhen peltometsästys alkaa  6 Aug 2024 10:00 PM (9 months ago)

Merihanhen ja kanadanhanhen metsästys alkaa pelloilta 10.8. Aikaistetulla metsästyksellä halutaan estää hanhiparvien aiheuttamia viljelyvahinkoja ja mahdollistaa riistavaran hyödyntäminen.

Merihanhen metsästys ajanjaksolla 10.8.–20.8. kello 12 asti on sallittu rannikkoalueen pelloilla, joiden tarkoitus on tuottaa satoa myytäväksi tai tuotantoeläinten ravinnoksi. Tukikelpoisia riistalaitumia ja pienialaisia riistapeltojen kaltaisia peltoja ei saa hyödyntää metsästyksessä. Myös ravintohoukuttimen käyttö on kielletty.

Merihanhisaalista koskee saalisilmoitusvelvollisuus ja saaliin määrälle on asetettu metsästäjäkohtainen kiintiö, joka on kaksi merihanhea vuorokaudessa. Metsästäjän tulee kirjata saaliit Oma riistaan tai  toimittaa saalisilmoituslomakkeella Suomen riistakeskukselle. Saalisilmoitusvelvollisuus ja vuorokausikiintiö ovat voimassa myös 20.8.–31.12.

Merihanhen kokonaiskannan pienentämiselle ei ole tarvetta. Se on perinteisesti rannikon laji ja vasta levittäytymässä järvialueille, minkä vuoksi se on rauhoitettu sisämaassa ja metsästystä rannikolla rajoitetaan. Merihanhen kannanhoidossa tasapainotellaan sisämaan leviämisen turvaamisen ja viljelyvahinkojen ehkäisyn välillä. Metsästäjäkohtaisella kiintiöllä ja peltometsästyksen ravintohoukuttimen käyttökiellolla pyritään ehkäisemään vahinkoja ja samalla turvaamaan hanhikannan elinvoimaisuus.

Kanadanhanhikannat kestävät hyvin metsästystä

Kanadanhanhen metsästys on sallittu 10.8.–20.8. kello 12 koko maassa pelloilla, joiden tarkoitus on tuottaa satoa myytäväksi tai tuotantoeläinten ravinnoksi. Tukikelpoisia riistalaitumia ja pienialaisia riistapeltojen kaltaisia peltoja ei saa hyödyntää peltometsästyksessä.

Kanadanhanhen kannat ovat runsaat ja kestävät hyvin metsästystä.

Peltojen ulkopuolella meri- ja kanadanhanhien metsästys alkaa samaan aikaan muiden vesilintujen kanssa 20.8. kello 12. Merihanhen saalisilmoitus sekä metsästäjäkohtainen kahden linnun päiväkiintiö ovat voimassa koko vuoden.

Hanhissa on rauhoitettuja lajeja, joita ei saa metsästää. Metsästäjän tulee ylläpitää lajintunnistustaitojaan ja olla aina varma ampumastaan lajista.

Lisätietoja:

Metsästysajat ja metsästyskieltoalueet 

Lajintuntemusmateriaalia (riistainfo.fi)

Lisätietoja alueittain saa alueiden riistapäälliköiltä ja riistasuunnittelijoilta.

Metsästysaluekartta (pdf)

Artikkeli Merihanhen ja kanadanhanhen peltometsästys alkaa  julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen riistakeskus.

Sepelkyyhky on syrjäyttänyt vesilinnut metsästäjien suosikkisaaliina   5 Aug 2024 10:00 PM (9 months ago)

Sepelkyyhkyn metsästys alkaa lauantaina 10.8. Sepelkyyhkysaalis on pitkään ollut kasvussa ja siitä on tullut Suomen runsaslukuisin saalislaji.

Sepelkyyhkysaalis on viime vuosina noussut yli 300 000 lintuun vuodessa. Suurimmat kyyhkysaaliit saadaan Etelä- ja Länsi-Suomessa. Sepelkyyhky on sopeutunut hyvin muuttuneeseen viljely- ja kulttuurimaisemaan ja ne ovat nykyään tavallinen näky myös taajamien pihapiireissä ja puutarhoissa.

– Runsaat kannat ja helpot metsästysjärjestelyt ovat nostaneet sepelkyyhkyn metsästäjien suosikiksi. Jahti ei vaadi laajoja erämaita tai kallista kalustoa. Sepelkyyhky metsästetään peltojen laidoilta tai metsiköistä peltojen läheisyydestä, riistapäällikkö Jörgen Hermansson Suomen riistakeskuksesta sanoo.

Sepelkyyhkyn metsästyskausi on kiivas ja lyhyt, koska suurin osa sepelkyyhkyistä muuttaa etelään jo syyskuun aikana.

Kohdista metsästys parveutuneisiin lintuihin

Sepelkyyhky voi saada useita poikueita kesässä, joten osalla linnuista on pesintä kesken metsästyskauden alkaessa. Metsästys pitääkin kohdistaa sepelkyyhkyparviin, koska ne koostuvat poikasista ja pesinnän lopettaneista linnuista.

Myös lajintunnistuksessa pitää olla tarkkana. Rauhoitettua uuttukyyhkyä voi esiintyä sepelkyyhkyparvissa tai yksittäisinä lintuina. Kooltaan sepelkyyhkyä pienemmältä uuttukyyhkyltä puuttuu siipien valkoiset laikut ja lentotapa on erilainen.

Artikkeli Sepelkyyhky on syrjäyttänyt vesilinnut metsästäjien suosikkisaaliina   julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen riistakeskus.

Pohjois-Savon riistapäälliköksi Matti Kervinen 31 Jul 2024 11:02 PM (9 months ago)

Suomen riistakeskuksen Pohjois-Savon riistapäällikkönä aloitti 1.8.2024 FT Matti Kervinen edellisen riistapäällikön Jouni Tanskasen jäädessä eläkkeelle.

Kervinen on aikaisemmin toiminut Pohjois-Savossa riistasuunnittelijana ja erikoissuunnittelijana. Työhön on kuulunut monipuolisesti riistakantojen seurantaan, kestävään metsästykseen ja riistanhoitoyhdistysten tukemiseen liittyviä tehtäviä, kuten metsästäjien koulutusta ja neuvontaa sekä julkisten hallintotehtävien hoitamista.

– Aloitan innolla uudessa tehtävässäni. Alueen erityispiirteet ja riistanhoitoyhdistykset ovat minulle entuudestaan tuttuja ja pääsen nyt riistapäällikkönä osallistumaan entistä tiiviimmin pohjoissavolaisen riistatalouden kehittämiseen. Jounin jalanjäljissä on helppo jatkaa, mutta haasteita varmasti riittää kasvavien suurpetokantojen sekä metsästäjäkunnan ja metsästyskulttuurin muutosten myötä. Toisaalta muutokset tuovat mukanaan myös monia mahdollisuuksia, Kervinen pohtii.

Riistapäällikkö

Vastaa toimialueellaan kestävän riistatalouden toteutumisesta, riistanhoitoyhdistysten toiminnan tukemisesta, riistapolitiikan toimeenpanosta, sidosryhmäyhteistyöstä ja erikseen määrättyjen julkisten hallintotehtävien hoitamisesta. Lisäksi riistapäällikkö toimii alueellisen riistaneuvoston esittelijänä. Toimialueeseen liittyvien tehtävien lisäksi riistapäällikön tehtäviin kuuluu osallistuminen riistatalouden edistämisen valtakunnallisiin tehtäviin ja hankkeisiin sekä erikseen sovittaviin kansainvälisiin tehtäviin

Suomen riistakeskuksen Pohjois-Savon aluetoimisto sijaitsee Kuopiossa ja toiminta-alueella toimii 23 riistanhoitoyhdistystä.

Artikkeli Pohjois-Savon riistapäälliköksi Matti Kervinen julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen riistakeskus.

Oulun alueen riistapäälliköksi Jenni Pirinen 31 Jul 2024 11:01 PM (9 months ago)

Suomen riistakeskuksen Oulun alueen riistapäällikkönä aloitti 1.8.2024 metsätalousinsinööri Jenni Pirinen edellisen riistapäällikön Harri Hepo-Ojan jäädessä eläkkeelle.

Pirinen on aikaisemmin toiminut SusiLIFE-hankkeessa suunnittelijana Suomen riistakeskuksen Joensuun aluetoimistolla, joten Suomen riistakeskus ja riistanhoitoyhdistysten toiminta ovat hänelle entuudestaan tuttuja. Metsästystä hän on harrastanut pienestä pitäen ja erityisen mielenkiinnon kohteena on kanalinnustus omien koirien kanssa. Harrastuksen myötä tutuksi ovat tulleet vuosien varrella seudut Savo-Karjalasta aina Pohjois-Lappiin asti.

–Olen innoissani uudesta tehtävästäni Suomen riistakeskuksessa. Oulun alue on uniikki siinä mielessä, että täällä poronhoitoalue sivuaa metsäpeuran laidunalueita. Riistakannat ovat rikkaat ja lajit runsaat ja alueella on enemmän metsästäjiä, kuin millään muulla riistakeskuksen alueella.

Riistapäällikkö

Vastaa toimialueellaan kestävän riistatalouden toteutumisesta, riistanhoitoyhdistysten toiminnan tukemisesta, riistapolitiikan toimeenpanosta, sidosryhmäyhteistyöstä ja erikseen määrättyjen julkisten hallintotehtävien hoitamisesta. Lisäksi riistapäällikkö toimii alueellisen riistaneuvoston esittelijänä. Toimialueeseen liittyvien tehtävien lisäksi riistapäällikön tehtäviin kuuluu osallistuminen riistatalouden edistämisen valtakunnallisiin tehtäviin ja hankkeisiin sekä erikseen sovittaviin kansainvälisiin tehtäviin

Suomen riistakeskuksen Oulun aluetoimisto sijaitsee Muhoksella ja toiminta-alueella on 26 riistanhoitoyhdistystä.

Artikkeli Oulun alueen riistapäälliköksi Jenni Pirinen julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen riistakeskus.

Metsästäjävakuutuksen SRVA-korvaukset muuttuvat 31 Jul 2024 8:34 PM (9 months ago)

Metsästäjävakuutuksen korvaukset muuttuvat 1.8.2024 lähtien. Suurriistavirka-aputehtävässä (SRVA) loukkaantuneen koiran sairaanhoitokuluja korvataan jatkossa 4 000 euroon saakka (aiemmin 2 000 euroa). Sama koskee koiravahinkoja Suomen riistakeskuksen tekemissä eläinten karkottamispäätöksissä. Lisäksi koiraa koskeva omavastuu poistuu (aiemmin 100 euroa).

Artikkeli Metsästäjävakuutuksen SRVA-korvaukset muuttuvat julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen riistakeskus.

Hirvenmetsästykseen myönnettiin Lapin alueelle 4 458 pyyntilupaa. 24 Jul 2024 1:00 AM (9 months ago)

Myönnetty pyyntilupamäärä nousi edellisvuodesta 8 prosenttia. Edellisellä metsästyskaudella Lapissa saatiin saaliiksi 3 097 hirveä, joista reilu kolmasosa oli vasoja. Myönnetyistä 4 121 pyyntiluvasta käytettiin 62 prosenttia.

Syksyn 2024 metsästyskaudelle myönnetty pyyntilupamäärä perustuu Lapin alueellisen riistaneuvoston keväällä 2024 Lapin yhdeksälle hirvitalousalueelle (HTA) asettamiin hirvitalousaluekohtaisiin hirvikannan tiheystavoitteisiin. Tavoitehaarukoiden mukainen hirvikanta Lapissa on 13 639–19 831 hirveä, keskimäärin noin 16 735 hirveä. Viime syksyn metsästyksen jälkeen jäävä kanta oli Luonnonvarakeskuksen kanta-arvion mukaan 16 400 hirveä.

Myönnetyllä lupamäärällä hirvien aiheuttamat vahingot pyritään pitämään kohtuullisella tasolla, ottamaan huomioon alueelliset erityispiirteet hirvikannan hoidossa ja säilyttämään hirvikanta elinvoimaisena. Hirven aiheuttamien liikenne- ja metsävahinkojen määrä Lapissa on pysynyt kohtuullisena. Alkuvuoden hirvikolareiden määrä 26 kappaletta on SRVA-tilastojen perusteella samalla tasolla kuin viime vuonna vastaavana aikana.

Hirvenmetsästyksen ensimmäinen pyyntijakso Lapissa on 1.9.–20.9. Toinen pyyntijakso alkaa 5.10.2024 ja päättyy 15.1.2025. Poronhoitoalueella koiran käyttö on kielletty metsästyksessä aikavälillä 1.1.–15.1.2025. Metsästyksessä tulee huomioida poroelinkeino sekä muut luonnossa liikkuvat. Tärkeintä on kiinnittää erityistä huomiota siihen, että metsästys tapahtuu turvallisesti.

Metsästyksen yhteydessä metsästäjät keräävät kannansäätelyn ja kanta-arvion kannalta tärkeää havaintotietoa kannasta ja sen rakenteesta tulevia vuosia varten. Suomen riistakeskus toivoo, että metsästäjät kirjaavat hirvihavainnot sekä ilman hirvihavaintoa päättyneet metsästyspäivät Oma riistaan mahdollisimman huolellisesti.

Myönnetyt hirvenpyyntiluvat vuosina 2023-2024_Lappi

Artikkeli Hirvenmetsästykseen myönnettiin Lapin alueelle 4 458 pyyntilupaa. julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen riistakeskus.

Suomen riistakeskus Oulun alueelle myönnettiin 3 823 hirvenpyyntilupaa 23 Jul 2024 11:23 PM (9 months ago)

Suomen riistakeskus Oulu on myöntänyt toimialueensa viidelle hirvitalousalueelle yhteensä 3 823 pyyntilupaa tulevalle hirvenmetsästyskaudelle. Myönnetty lupamäärä on noin 6 prosenttia pienempi kuin vuonna 2023 jolloin pyyntilupia myönnettiin 4 075 kappaletta. Yhdellä hirvieläimen pyyntiluvalla on mahdollista kaataa joko yksi aikuinen tai kaksi vasaa. Siten tämänvuotisella pyyntilupamäärällä on mahdollista kaataa noin 4 800 hirveä.

Luonnonvarakeskus arvioi koko Oulun riistakeskusalueen hirvikannan kooksi viime syksyn metsästyksen jälkeen noin 9 990 hirveä. Talvehtiva hirvimäärä oli suurempi kuin edellisenä talvena. Maapinta-alaan suhteutettuna hirvitiheys oli välillä 2,2-3,2 hirveä tuhannella hehtaarilla hirvitalousalueesta riippuen.

Suomen riistakeskus Oulun alueellinen riistaneuvosto on asettanut hirvitiheyden tavoitteet hirvitalousaluekohtaisesti välille 2,0-3,3 hirveä tuhannella hehtaarilla. Myönnetyllä lupamäärällä pyritään pitämään hirvitiheydet asetetuilla tavoitetasoilla. Hirvikannan rakenteen osalta puolestaan tavoitellaan tilannetta, jossa naaraita on enintään 1,5 yksilöä yhtä urosta kohti, ja metsästyksen jälkeen jäävään talvehtivaan kantaan jää 20-30 prosenttia vasoja.

Hirveä on mahdollista pyytää vahtimalla pellolta 1. syyskuuta alkaen. Varsinainen hirvenmetsästyskausi alkaa Pohjois-Pohjanmaalla lokakuun ensimmäisenä lauantaina ja jatkuu tammikuun 15. päivään asti. Poikkeuksena ovat Kuusamon ja Taivalkosken kunnat, jotka metsästävät Lapin mukaisesti aikaistetun hirvenmetsästyksen malliin. Täten varsinainen metsästyskausi alkaa näissä kunnissa jo 1. syyskuuta, mutta keskeytyy 21. syyskuuta kiimarauhoituksen ajaksi. Koiran käyttäminen hirvenmetsästyksessä on kielletty poronhoitoalueella 1.–15.1. välisenä aikana.

Valkohäntäpeuran metsästykseen myönnettiin 37 pyyntilupaa Oulun riistakeskusalueelle maakunnan eteläosaan. Myönnetyt pyyntiluvat kohdentuvat Haapajärven-Reisjärven, Kalajoki-Alavieskan, Pyhäjärven, Sievin, Ylivieskan ja Oulaisten riistanhoitoyhdistyksen alueelle. Valkohäntäpeuran metsästys voidaan aloittaa vahtimalla syyskuun alusta ja metsästys muilla menetelmillä alkaa syyskuun viimeisenä lauantaina. Pyyntiaika jatkuu 15. helmikuuta saakka.

Myönnetyt hirvenpyyntiluvat Oulu 2024

Artikkeli Suomen riistakeskus Oulun alueelle myönnettiin 3 823 hirvenpyyntilupaa julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen riistakeskus.

Keski-Suomeen hirvilupia viime vuotta enemmän 16 Jul 2024 1:00 AM (10 months ago)

Suomen riistakeskuksen Keski-Suomen toimialueelle myönnettiin tulevalle metsästyskaudelle 2 970 pyyntilupaa hirvelle ja 1 166 pyyntilupaa valkohäntäpeuralle. Hirven pyyntilupamäärät nousivat kantojen kasvamisen vuoksi. Valkohäntäpeuran pyyntilupien määrä laski hieman.

Luonnonvarakeskuksen keväällä antaman arvion mukaan Keski-Suomen hirvikanta kasvoi edelliseen vuoteen nähden, ja oli kaikilla hirvitalousalueilla tavoitehaarukan yläpuolella. Kasvaneen hirvikannan myötä myös pyyntilupamäärä on viime vuotta suurempi.

– Pyyntilupia on edelleen käytettävissä reilusti, eikä niitä kaikkia ole todennäköisesti tarpeen käyttää. Lupien käyttämisestä päättävät metsästäjät syksyllä jahdissa havaitun hirvitilanteen mukaan. Syksyn jahtikaudella tullaan kaatamaan noin 3 200 hirveä, kun vuotta aiemmin saalis oli 2 800 hirveä, ennustaa riistapäällikkö Olli Kursula riistakeskuksen Keski-Suomen aluetoimistolta.

Tulevan syksyn metsästyksellä tavoitellaan hirvikannan vakiinnuttamista tavoitetasolle. Keski-Suomen alueellisen riistaneuvoston asettama jahdin jälkeinen tavoitetiheys on 2,7–3,2 hirveä tuhannella hehtaarilla.

Valkohäntäpeuran pyyntilupia myönnettiin 1 166 kappaletta. Määrä on 189 pyyntilupaa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Valkohäntäpeurakanta on Keski-Suomessa harvahko mutta vakaa.

Metsäpeuran metsästys on hyvin varovaista. Edellisten vuosien tapaan alueella myönnettiin vain kolme metsäpeuran pyyntilupaa. Suomenselän metsäpeurakannan suuruudeksi arvioidaan noin 2 000. Pyyntilupia on myönnetty pieniä määriä keskeisimmille ja vakiintuneimmille metsäpeuran elinalueille. Pyynnillä ei vaaranneta kannan kasvua tai levittäytymistä uusille alueille.

Hirvieläinten metsästyksellä säädellään kantojen kokoa ja ennaltaehkäistään eläinten aiheuttamia vahinkoja liikenteessä sekä maa- ja metsätaloudessa.

Hirven ja valkohäntäpeuran metsästyskausi alkaa 1. syyskuuta vahtimismetsästyksellä. Valkohäntäpeuraa voidaan metsästää täysimittaisesti 28. syyskuuta alkaen ja hirveä 12. lokakuuta alkaen. Metsäpeuran metsästys alkaa 28. syyskuuta.

Myönnetyt hirvieläinten pyyntiluvat vuosina 2023-2024_Keski-Suomi (pdf)

Paikalliset lisätiedot riistanhoitoyhdistysten toiminnanohjaajilta

Artikkeli Keski-Suomeen hirvilupia viime vuotta enemmän julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen riistakeskus.

Uudellemaalle hieman viime vuotta enemmän hirven pyyntilupia 10 Jul 2024 1:15 AM (10 months ago)

Uudellemaalle myönnettiin ensi syksyn metsästyskaudelle hirven pyyntilupia hieman viime vuotta enemmän ja myös kuusipeuran pyyntilupien määrä kasvoi. Valkohäntäpeuralupien määrä laski. Hirvieläintilanne vaihtelee maakunnan eri osissa.

Suomen riistakeskus Uusimaa on myöntänyt ensi syksyn metsästyskaudelle 1415 hirven ja 11 460 valkohäntäpeuran pyyntilupaa.  Hirvenpyyntilupien määrä on hieman suurempi kuin viime vuonna, jolloin myönnettiin 1394 hirven pyyntilupaa. Valkohäntäpeuralupien määrä laski noin 12 prosenttia. Yhdellä hirvieläimen pyyntiluvalla saa pääsääntöisesti kaataa yhden aikuisen eläimen tai kaksi vasaa. Kuusipeuran pyyntilupia myönnettiin 467 kappaletta eli noin 6 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.

Uudenmaan viidestä hirvitalousalueesta neljällä ollaan Uudenmaan alueellisen riistaneuvoston keväällä 2024 asettamassa hirvitiheystavoitteessa. Yhdellä hirvitalousalueella kanta on tavoitetta tiheämpi. Tavoitteen toteutumista seurataan Luonnonvarakeskuksen kanta-arviolla, jonka mukaan Uudellamaalla oli viime talvena noin 4100 hirveä.

Tavoitteet valkohäntäpeuran osalta vaihtelevat

Valkohäntäpeuran kannanhoidolle asetettiin keväällä 2024 hirvitalousalueittaiset tiheystavoitteet. Läntisellä Uudellamaalla sijaitsevilla Uusimaa 1 ja Uusimaa 2 hirvitalousalueilla tavoitellaan kannan selvää pienentämistä. Keskisellä Uudellamaalla sijaitsevalla Uusimaa 4 hirvitalousalueella sekä Uusimaa 3 hirvitalousalueella, joka sijaitsee Itä-Uudenmaan rannikkoseudulla, valkohäntäpeurakanta on tavoitehaarukan yläosan tuntumassa, eli kantaa voidaan edelleen pienentää. Itäisen Uudenmaan sisämaa-alueilla Uusimaa-Etelä-Häme hirvitalousalueella valkohäntäpeurakanta on tavoitehaarukassa. Kanta-arvioon peilaten kannan leikkaaminen vaatii edelleen suurta saalismäärää niillä alueilla, joilla peuroja esiintyy runsaasti. Viime kaudella kaadettiin 10828 yksilöä. Uudenmaan peurakanta painottuu vahvasti läntiselle Uudellemaalle, jonne myös valtaosa pyyntiluvista on myönnetty. Itä-Uudellamaalla peurakanta on paikoin harva.

Suomen riistakeskus kannustaa tiheiden peura-alueiden metsästäjiä aloittamaan valkohäntäpeuran pyynnin heti kauden alkaessa syyskuussa. Koska talvi voi olla vähäluminen kannattaa siihen varautua ottamalla käyttöön myös muita pyyntimuotoja kuin vahtimismetsästys. Esimerkiksi pyytämällä mahdollisuuksien mukaan vierailevia koiranohjaajia ja ampujia mukaan jahtiin voidaan lisätä pyyntitehoa lumettomien kelien seuruemetsästyksessä.

Uudenmaan hirvieläinten pyyntiluvat 2024 (pdf)

Paikallisten riistanhoitoyhdistysten toiminnanohjaajat, yhteystiedot riistakeskuksen kotisivulta 

Artikkeli Uudellemaalle hieman viime vuotta enemmän hirven pyyntilupia julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen riistakeskus.

Kannanhoidollinen karhunpyynti jäissä 10 Jul 2024 1:10 AM (10 months ago)

Suomen riistakeskus on myöntänyt 10 poikkeuslupaa karhun kannanhoidolliseen metsästykseen. Myönteinen ratkaisu on tehty Lieksaan. Muihin hakemuksiin riistakeskus teki kielteisen päätöksen.

Suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen tiukentunut oikeuskäytäntö ohjasi vahvasti Suomen riistakeskuksen lupaharkintaa. Hakemuksissa suurin puute oli kannanhoidollisella metsästyksellä tavoiteltavan päämäärän täsmällinen perusteleminen. Oikeuskäytännön mukaan päämäärä on perusteltava hakemusaluekohtaisesti.

Lieksaan myönnetyn kannanhoidollisen karhun poikkeusluvan osalta Suomen riistakeskus katsoi, että hakemuksessa oli kuvattu yksiselitteisesti, perustellusti ja täsmällisesti luontodirektiivin mukainen hyväksyttävä päämäärä, johon poikkeusluvalla pyritään. Hakemuksessa oli myös tutkitun tiedon perusteella osoitettu, miten päämäärä saavutetaan.

Karhunmetsästäjät reagoivat tiukentuneeseen oikeuskäytäntöön ja hakemuksia tuli aiempia vuosia vähemmän, yhteensä 23 kappaletta.  Suurin osa hakemuksista tuli Suomen tiheimmän karhukannan alueelta Itä-Suomesta.

Maa- ja metsätalousministeriön asettamalla poronhoitoalueen pyyntikiintiöllä saa kaataa itäisellä poronhoitoalueella 60 ja läntisellä 10 karhua. Metsästyksellä pyritään vähentämään karhujen porotaloudelle aiheuttamia vahinkoja.

Suomen karhukanta on suotuisan suojelun tasolla. Luonnonvarakeskuksen kanta-arvion mukaan metsissämme liikkuu ennen metsästyskautta 1660–1815 vuotta vanhempaa karhua. Viime metsästyskauden kokonaissaalis oli 152 karhua, joista 50 kaadettiin poronhoitoalueelta.

Karhun metsästyskausi alkaa 20. elokuuta.

Artikkeli Kannanhoidollinen karhunpyynti jäissä julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen riistakeskus.

Hirvieläinten pyyntiluvat myönnetty Rannikko-Pohjanmaalla 9 Jul 2024 10:23 PM (10 months ago)

Suomen riistakeskus myönsi 1 711 pyyntilupaa hirvelle ja 846 pyyntilupaa valkohäntäpeuralle Rannikko-Pohjanmaan toimialueelle.

Suomen riistakeskus on myöntänyt tulevan syksyn hirvenmetsästykseen Rannikko-Pohjanmaan alueelle 1 711 pyyntilupaa. Metsästyskaudella 20232 Rannikko-Pohjanmaalle myönnetyistä 1 173 pyyntiluvasta käytettiin 82,7 prosenttia. Saalis oli viime vuonna 1 304 hirveä.

Valkohäntäpeuran pyyntilupia myönnettiin tulevalle kaudelle 846. Vuonna 2023 myönnettiin 1 088 pyyntilupaa valkohäntäpeuralle ja niistä käytettiin 44,7 prosenttia. Saalis oli viime vuonna 670 valkohäntäpeuraa.

Hirvieläinten pyyntiluvalla voi kaataa yhden aikuisen tai kaksi vasaa.

Pyyntilupamäärä perustuu Rannikko-Pohjanmaan alueellisen riistaneuvoston asettamiin hirvikannan tiheystavoitteisiin. Tavoitteet ovat hirvitalousalueittaisia ja voimassa kolme vuotta. Rannikko-Pohjanmaalla tavoitteena on 3–4 hirveä ja 1-7 valkohäntäpeuraa tuhannella hehtaarilla.

Riistanhoitoyhdistykset laativat keväällä 2024 verotussuunnitelmat, jotka tähtäävät asetettujen tavoitteiden säilyttämiseen. Myönnetyt lupamäärät ovat verotussuunnitelmien mukaiset.

Hirvieläinten metsästyskausi alkaa 1.9. vahtimismetsästyksellä.

Rannikko-Pohjanmaan hirvieläinten pyyntiluvat riistanhoitoyhdistyksittäin metsästyskaudelle 2024–2025 (2023–2024)

Riistanhoitoyhdistys                      Hirvi                     Valkohäntäpeura

Kokkolan seutu                              218 (84)              25 (25)

Pietarsaaren seutu                        173 (128)            51 (65)

Uudenkaarlepyyn seutu               275 (178)            36 (44)

Vöyrin seutu                                    266 (165)            77 (77)

Vaasan seutu                                 194 (165)            83 (211)

Maalahden seutu                           147 (93)              80 (79)

Närpiön seutu                                 217 (125)            152 (226)

Lapväärtin seutu                            221 (235)            342 (361)

Artikkeli Hirvieläinten pyyntiluvat myönnetty Rannikko-Pohjanmaalla julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen riistakeskus.

Hirven pyyntiluvat myönnetty Kainuuseen 8 Jul 2024 10:00 PM (10 months ago)

Suomen riistakeskus on myöntänyt Kainuuseen 1 615 hirvenpyyntilupaa tulevalle metsästyskaudelle. Lupamäärä on 17 prosenttia suurempi kuin edellisellä metsästyskaudella. Useita hakemuksia hylättiin.

Suomen riistakeskus arvioi, että myönnetyillä luvilla metsästetään hieman yli 1 900 hirveä, koska yhdellä pyyntiluvalla voi metsästää joko yhden aikuisen hirven tai kaksi vasaa.

Kainuun alueellinen riistaneuvosto on asettanut tavoitetiheydet maakunnan neljälle hirvitalousalueelle. Tavoitteena on vahvistaa hirvikantaa kaikilla muilla Kainuun hirvitalousalueilla paitsi Sotkamon, Kajaanin ja Vuolijoen muodostamalla alueella.

Suomussalmella ja Kuhmossa talvehtivan kannan tavoitetiheyshaarukka on 2,5–3,3 ja muilla alueilla 2,5–3,1 hirveä tuhannella hehtaarilla. Suunnitellulla verotuksella syksyn metsästyksen jälkeen talvehtisi Suomussalmella 2,9, Paltamon, Puolangan, Hyrynsalmen ja Ristijärven alueella 2,9, Kuhmossa 2,4 sekä Sotkamon, Kajaanin ja Vuolijoen alueella 2,9 hirveä tuhannella hehtaarilla.

Pohjois-Suomen valtion mailla pyritään metsästysmahdollisuuksien tasapuoliseen jakautumiseen. Tämä tarkoittaa sitä, että pyyntilupia jaetaan paikallisten metsästäjien lisäksi myös hirviseurueille, joiden jäsenillä ei ole mahdollisuutta metsästää hirviä muualla. Valtion mailla pyyntilupien jakaminen perustuu ampujaluetteloihin, joissa otetaan kantaa jokaisen metsästäjän mahdollisuuteen metsästää hirviä muualla. Suomen riistakeskuksen selvitysten perusteella osalla hakijoista ampujaluettelon tiedot olivat siinä määrin virheellisiä tai he itse korjasivat tietoja siten, että edellytyksiä pyyntilupien myöntämiselle ei ollut. Suomen riistakeskus hylkäsi viisi hakemusta Kainuussa.

Hirven metsästys alkaa Kainuussa lokakuun ensimmäisenä lauantaina, eli 5. lokakuuta. Metsästysaika kestää tammikuun 15. päivään saakka, mutta poronhoitoalueella ei saa käyttää koiraa tammikuun pyynnissä. Poronhoitoalueen ulkopuolella koiraa voi käyttää myös tammikuussa. Lisäksi pyyntilupia voi käyttää syyskuun alusta lähtien vahtimalla pellolta. Peltojahdin tarkoituksena on vähentää hirvien aiheuttamia vahinkoja viljelyksillä.

Pyyntilupien määrä ja arvioitu hirvisaalis Kainuu 2024 (pdf)

Hirvikannan verotuksen tavoitteet 2024 (pdf)

Lisätietoja:

riistapäällikkö Marko Paasimaa Suomussalmen, Paltamon, Sotkamon ja Kajaanin luvat (puh. 029 431 2232)

m.a. riistasuunnittelija Risto Paakkonen Kuhmon, Puolangan, Hyrynsalmen ja Ristijärven luvat (puh. 029 431 2267)

hirvitalousaluesuunnittelija Lauri Itkonen Vuolijoen luvat (puh. 029 431 2235)

Artikkeli Hirven pyyntiluvat myönnetty Kainuuseen julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen riistakeskus.

Kaakkois-Suomen hirvieläinluvat myönnettiin 4 Jul 2024 11:00 PM (10 months ago)

Kaakkois-Suomen toimialueelle myönnettiin 2 490 hirven ja 366 valkohäntäpeuran pyyntilupaa. Tavoitteena on leikata hirvikantaa maltillisesti kohti tavoitetta.

Kaikki hirven pyyntiluvat myönnettiin haetusti Kaakkois-Suomen alueella. Luvanhakijat ovat hakeneet lupia pääsääntöisesti alueen riistanhoitoyhdistysten verotussuunnittelun mukaisesti.

Keväällä 2024 asetetut hirvitalousaluekohtaiset jäävän kannan tavoitteet edellyttävät hirvikannan leikkaamista kaikilla Kaakkois-Suomen hirvitalousalueilla. Lupamäärä mahdollistaa noin 3 600 hirven kaatamisen, joka on laskennallista verotustarvetta suurempi määrä. Luvalla voi kaataa yhden aikuisen tai kaksi vasaa. Osa luvista on totuttuun tapaan niin sanotuissa lupapankeissa eli lupia on haettu ja myönnetty yli laskennallisen tarpeen.

Valkohäntäpeuran pyyntilupamäärät mahdollistavat suunnitelmallisen metsästyksen ja kannan hallitun kasvattamisen paikallisen harkinnan mukaisesti. Valkohäntäpeuraa esiintyy enimmäkseen toimialueen läntisellä reunalla. Kaikkia valkohäntäpeuralle haettuja pyyntilupia ei myönnetty.

Hirvenmetsästys alkaa täydellä teholla lauantaina 12. lokakuuta. Syyskuun alussa alkaa valkohäntäpeurojen vahtimismetsästys ja hirviä voidaan ampua vahtimalla pelloilta.

Hirvi on Kaakkois-Suomen alueen tärkein riistaeläin. Viime metsästyskaudella alueella kaadettiin 2 463 hirveä ja 152 valkohäntäpeuraa.

Hirvieläinluvat Kaakkois-Suomi 2024 (pdf)

Artikkeli Kaakkois-Suomen hirvieläinluvat myönnettiin julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen riistakeskus.

Pohjois-Savoon hirvilupia viime syksyä enemmän 4 Jul 2024 11:00 PM (10 months ago)

Pohjois-Savoon myönnettiin tulevan syksyn metsästyskaudelle 2 566 hirven pyyntilupaa, mikä on 386 pyyntilupaa enemmän kuin vuonna 2023. Hirvikanta on vahvistunut lähes koko riistakeskusalueella. Myönnetty lupamäärä mahdollistaa hirvikannan hoidolle asetettujen tavoitteiden saavuttamisen.

Viime metsästyskaudella Pohjois-Savossa kaadettiin 2 310 hirveä. Tälle kaudelle myönnetyt pyyntiluvat mahdollistavat viime kautta suuremman saaliin ja tarvittaessa hirvikannan leikkaamisen.

– Tulevan syksyn metsästyksen tavoitteena on jättää kullekin alueelle sopiva hirvitiheys ja turvata elinvoimainen hirvikannan rakenne, erikoissuunnittelija Matti Kervinen Suomen riistakeskuksen Pohjois-Savon aluetoimistolta tiivistää.

Pankkiluvilla pelivaraa

Monelle alueelle myönnettiin enemmän lupia kuin laskennallisesti oli tarpeen. Näillä niin sanotuilla pankkiluvilla voidaan varautua kanta-arvion mahdolliseen epätarkkuuteen, jos hirviä onkin maastossa arvioitua enemmän.

– Pankkilupia voidaan kohdentaa joustavasti hirvitihentymiin ja alueille, joilla hirvet aiheuttavat vahinkoja. Pohjoissavolaiset metsästäjät osaavat myös jättää lupia käyttämättä, jos hirviä löytyykin oletettua vähemmän, Kervinen selventää.

Pohjois-Savon alueellisen riistaneuvoston asettama talvehtivan hirvikannan tavoitetiheys on 2,5–3,5 hirveä / 1 000 ha. Viime syksyn jahdin jälkeen kanta oli alueen pohjoisilla hirvitalousalueilla (PS1 ja PS2) tavoitetiheydessä. Eteläisillä hirvitalousalueilla (PS3 ja PS-ES) hirvikanta jäi lievästi tavoiteltua tiheämmäksi.

Valkohäntäpeuran pyyntilupia myönnettiin haettu määrä

Valkohäntäpeuran metsästykseen myönnettiin 263 pyyntilupaa, mikä on 24 pyyntilupaa vähemmän kuin vuonna 2023. Pohjois-Savo on valkohäntäpeuran levinneisyyden reuna-aluetta. Metsästäjiä on ohjeistettu metsästämään harkiten ja valikoiden paikallisen peurakannan mukaan. Myönnetyistä valkohäntäpeuran pyyntiluvista on viime vuosina käytetty keskimäärin noin kymmenen prosenttia. Tavoitteena on valkohäntäpeurakannan hallittu leviäminen ja kasvu paikallinen vahinkotilanne huomioiden. Kasvavat suurpetokannat tuovat haasteita peurakannan hoitoon.

Hirven ja valkohäntäpeuran metsästyskausi alkaa 1.9. vahtimismetsästyksellä. Valkohäntäpeuraa voidaan metsästää täysimittaisesti syyskuun viimeisestä lauantaista ja hirveä lokakuun toisesta lauantaista alkaen.

Pohjois-Savoon myönnetyt hirviluvat riistanhoitoyhdistyksittäin 2023 ja 2024 (pdf)

Artikkeli Pohjois-Savoon hirvilupia viime syksyä enemmän julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen riistakeskus.

Riistakolmioiden kesälaskenta lähestyy 4 Jul 2024 9:43 PM (10 months ago)

Luonnonvarakeskuksen ja Suomen riistakeskuksen yhteistiedote.

Riistakolmioita lasketaan 27.7.–11.8.2024. Laskettavia lajeja ovat metsäkanalinnut eli metso, teeri, pyy ja riekko sekä lehtokurppa, metsäjänis ja karhu.

Kesällä laskettavien riistakolmioiden tuloksena saadaan tietoa metsäkanalintujen alueellisista tiheyksistä ja kesän poikastuoton onnistumisesta.

– Metsäkanalintujen kannat ovat vuoden 2016 jälkeen olleet nousussa ja takana on useampi hyvä vuosi. On jännittävää nähdä saavatko hyvät vuodet jatkoa, ja miten lisääntyminen on onnistunut tänä kesänä, erikoistutkija Andreas Lindén Luonnonvarakeskuksesta (Luke) pohtii.

Suositeltavinta on tehdä laskenta kahden ensimmäisen viikon aikana, jolloin tulokset ennättävät varmasti metsästysaika-asetuksen pohjaksi. Jotta tulokset saadaan ajantasaisesti käyttöön, palautukset suositellaan tehtäväksi oma.riistakolmiot.fi-sivuston kautta.

Syksyn metsästysajat päätetään laskentojen tulosten perusteella heti laskentakauden päätyttyä. Metsäkanalintujen metsästysaikoja koskeva asetus lähtee lausunnolle elokuun puolenvälin jälkeen ja lopullinen asetus tulee voimaan juuri ennen metsäkananlintujen metsästysajan alkua. Metsäkanalintujen metsästysajat löytyvät riista.fi-sivustolta.

Vapaaehtoiset laskevat kolmiot

Riistakolmiot ovat pysyviä, metsäriistan runsauden seurantaa varten perustettuja laskentareittejä. Riistakolmio on tasasivuinen kolmio, jonka laskentalinjan kokonaispituus on 12 kilometriä. Kolmen laskijan ketju kirjaa kaikki 60 metrin kaistalta lähtevät metsäkanalinnut.

Laskennan suorittavat vapaaehtoiset metsästäjät. Viime vuosina kesälaskentaan on osallistunut noin 6 000 laskijaa tuhannella riistakolmiolla.

Lisätietoja:

Markus Piha, erikoistutkija, Luke, puh. 029 532 2726, markus.piha@luke.fi

Olli Kursula, riistapäällikkö, Suomen riistakeskus, puh. 029 431 2242, olli.kursula@riista.fi

Laskennan tulosten palautus (oma.riistakolmiot.fi)

Aiempien vuosien tuloksia metsäkanalintukantojen kehityksestä (luonnonvaratieto.luke.fi)

Artikkeli Riistakolmioiden kesälaskenta lähestyy julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen riistakeskus.

Hirvieläinten pyyntiluvat myönnetty Etelä-Hämeeseen 3 Jul 2024 9:59 PM (10 months ago)

Suomen riistakeskuksen Etelä-Hämeen alueelle on myönnetty 1 000 hirven, 8 718 valkohäntäpeuran ja 40 kuusipeuran pyyntilupaa. Sekä hirvi- että valkohäntäpeuralupien määrä pienentyi viime kaudesta kantojen pienentymisen ja lupamäärän kohtuullistamisen takia.

Viime vuonna hirven pyyntilupia käytettiin 908,5 ja valkohäntäpeuran pyyntilupia 7 542. Vaikka myönnetty lupamäärä on pienempi kuin viime vuonna, se mahdollistaa jopa viime vuotta suuremman saaliin, mikäli hirvieläinten määrä syksyllä sitä edellyttää.

Tärkeimpiä Suomen riistakeskuksen päätöksentekoa ohjaavia tekijöitä ovat Luonnonvarakeskuksen tuottamat hirvieläinten kanta-arviot, alueellisen riistaneuvoston asettamat tavoitteet hirvieläinten kannan hoidolle ja riistanhoitoyhdistysten tekemät verotussuunnitelmat.

– Mikäli haettujen pyyntilupien määrät eivät toteuta kannanhoidolle asetettuja tavoitteita, on riistakeskus rajannut myönnettyjä lupamääriä, toteaa riistapäällikkö Henri Mutanen.

Luonnonvarakeskuksen tuottaman kanta-arvion perusteella hirvikanta on tavoitetasolla kaikilla Suomen riistakeskus Etelä-Hämeen toimialueen hirvitalousalueilla. Tulevan syksyn metsästyksellä tavoitellaan hirvikannan pysymistä tavoitetasolla.

Valkohäntäpeurakannan lasku on jatkunut Etelä-Hämeessä, koska sitä on metsästetty tehokkaasti monta vuotta. Kanta on laskenut erityisesti tiheimmän valkohäntäpeurakannan Etelä-Häme 1 hirvitalousalueella, joka käsittää toimialueen valtatie 3 länsipuoliset alueet. Kanta on tavoitteen yläpuolella Etelä-Häme 2 -hirvitalousalueella, jossa peurakanta edellyttää edelleen leikkausta. Sitä vastoin Etelä-Häme 3 alueella kanta on tavoitteen alapuolella, mikä edellyttää kannan maltillista kasvattamista.

– Vaikka hirvieläinkannat ovat tavoitellulla tasolla, on niissä suurta paikallisia vaihtelua. Metsästysseuroilla ja -seurueilla on keskeinen rooli paikallisen hirvieläintilanteen seurannassa kauden mittaan. Pyyntilupien käyttö tulee mitoittaa alueellisen kannan mukaisesti, Mutanen jatkaa.

Hirven ja valkohäntäpeuran metsästyskausi alkaa 1.9. vahtimismetsästyksellä. Valkohäntäpeuraa voidaan metsästää täysimittaisesti syyskuun viimeisestä lauantaista ja hirveä lokakuun toisesta lauantaista alkaen.

– Erityisesti liikenteen ja maatalouden kannalta vahinkoherkillä alueilla pyyntiä kannattaa painottaa alkukauteen. Hirven pyyntilupia tulisi säästää myös loppukauteen alueilla, joilla riski hirvien aiheuttamille taimikkovahingoille on suurempi, Mutanen muistuttaa.

Kuusipeuraesiintymät ovat Etelä-Hämeessä paikallisia ja pyyntilupia on myönnetty alueille, joilla kanta on vakiintunut ja tuottava.

Artikkeli Hirvieläinten pyyntiluvat myönnetty Etelä-Hämeeseen julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen riistakeskus.

Koirasusi saatiin poistetuksi Suomen luonnosta 30 Jun 2024 11:15 PM (10 months ago)

Kaakkois-Suomessa poistettiin koirasusiuros luonnosta. Alueella oli tehty havaintoja kahdesta poikkeuksellisen rohkeasti käyttäytyvästä eläinyksilöstä, joita epäiltiin koirasusiksi värityksen ja DNA-keräyksessä saadun näytteen perusteella.

Suomen riistakeskus sai toukokuun puolivälissä poikkeuslupahakemuksen kahden koirasudeksi epäillyn eläimen poistamiseksi Haminan lähettyviltä. Eläimistä oli näköhavaintoja, riistakamerakuvia ja ne muistuttivat väritykseltään aiemmin Suomessa todettuja koirasusia. Lisäksi alueelta kerätystä DNA-näytteestä oli tunnistettu koirasusi. Eläimet olivat tehneet toistuvia pihavierailuja alueella, jossa on myös lampaiden laiduntamista.

Riistakeskus myönsi poikkeusluvan kahdelle sudelle perjantaina 24.5. saatuaan Luonnonvarakeskuksen (Luken) asiantuntijalausunnon. Keskiviikon 29.5. vastaisena yönä metsästäjät saivat saaliiksi lupa-alueelta poikkeuksellisen tumman eläimen.

– Poikkeusluvan saaja ja lupaa käyttäneet metsästäjät olivat osaavia ja toimivat mallikelpoisesti haastavassa tilanteessa, riistapäällikkö Ohto Salo Suomen riistakeskuksesta sanoo.

Saaliiksi jäänyt eläin toimitettiin Luken tutkittavaksi ja 28.6. valmistuneen DNA-analyysin tulos vahvisti eläimen koirasudeksi. Poikkeusluvan päättymiseen 13.6. mennessä ei saatu muuta saalista

Kaakonkulman koirasudet

Kaakkois-Suomessa on ollut havaintoja koirasusista jo vuosia. Vuonna 2022 Ylämaalla todettiin 7–8 eläimen laumassa kuusi koirasutta. Suomen riistakeskus myönsi loppuvuodesta poikkeusluvan koko lauman poistolle, mutta luvasta valitettiin eikä sitä voitu käyttää. Sama toistui alkuvuodesta 2023. Lisäksi Luken DNA-näytekeräyksessä paljastui, että yksi lauman koirasusi oli siirtynyt Länsi-Suomeen.

Talvella 2024 alueella tehtiin jälleen havaintoja poikkeuksellisen ulkomuodon omaavista ja rohkeasti käyttäytyvistä susista. Talven aikana Luken DNA-näytekeräyksessä saatiin kaksi uutta näytettä Ylämaan laumaan kuuluneista koirasusiyksilöistä. Toinen näytteistä oli tuttu Närpiöstä, mutta toinen näyte saatiin Haminasta.

Poikkeuslupa sudelle metsästäjien oikeusturvaksi

Tietyn eläinyksilön metsästäminen erityisesti sulan maan aikana on äärimmäisen vaikeaa. Poikkeuslupa myönnetään metsästäjän oikeusturvan vuoksi sudelle, koska koirasuden erottaminen puhtaasta sudesta on ampumahetkellä mahdotonta.

Koirasusi on määritelty lainsäädännössä haitalliseksi vieraslajiksi. Koirasusien nopea poisto luonnosta on tärkeää suomalaisen susikannan geenipuhtauden säilyttämiseksi.

Tarkempi kuvaus vuosien 2022  ja 2023 poikkeusluvista (metsastajalehti.fi).

Artikkeli Koirasusi saatiin poistetuksi Suomen luonnosta julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen riistakeskus.

Suomen riistakeskus hakee riistasuunnittelijaa 30 Jun 2024 9:52 PM (10 months ago)

Suomen riistakeskuksen Pohjois-Savon toimialueella ilmoitetaan haettavaksi riistasuunnittelijan toimi.

Riistasuunnittelijan tehtäviin kuuluu riistatalouden suunnittelu- ja neuvontatehtäviä, riistanhoitoyhdistysten tukemistehtäviä, sidosryhmäyhteistyötä ja erikseen määrättyjen julkisten hallintotehtävien hoitamista.

Toimen sijoituspaikkana on Suomen riistakeskuksen Pohjois-Savon aluetoimisto Kuopiossa.

Tehtävän hoitaminen edellyttää:

• alalle soveltuvaa ammattikorkeakoulu- tai korkeakoulututkintoa
• riistatalouden ja metsästyksen tuntemusta
• suomen kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa
• ruotsin ja englannin kielen taitoa
• neuvottelutaitoa sekä yhteistyö- ja vuorovaikutuskykyä
• valmiutta joustaviin työaikoihin ja liikkumiseen
• valmiutta kehittää riistataloutta osana Suomen riistakeskuksen prosessiorganisaatiota

Toimen palkkaus määräytyy voimassa olevan alalla noudatettavan työehtosopimuksen mukaan.

Suomen riistakeskukselle osoitetut hakemukset pyydetään toimittamaan 9.8.2024 klo 16.00 mennessä sähköisesti osoitteeseen: kirjaamo@riista.fi.

Artikkeli Suomen riistakeskus hakee riistasuunnittelijaa julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen riistakeskus.

Ulkomaalaisen metsästysvieraan metsästyskortti ajoissa kuntoon 28 Jun 2024 3:07 AM (10 months ago)

Jos sinulle on tulossa ulkomaisia metsästysvieraita, ole metsästyskorttiasioissa ajoissa yhteydessä alueesi riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajan kanssa. Mahdollisissa aselupa-asioissa tulee vastaavasti hyvissä ajoin asioida poliisissa. Asiakkaan tulee tarvittaessa hankkia itse käännökset metsästysasiakirjoista ja selvityksistä.

Ulkomaalainen metsästäjä tarvitsee Suomessa:

1. suomalaisen metsästyskortin
2. metsästysluvan alueelle, jolla aikoo metsästää
3. suomalaisen ampumakoetodistuksen (todistus ampumakokeen vastavuoroisesta tunnustamisesta), jos aiottu riista todistuksen vaatii
4. luvan tuoda aseen ja/tai koiran maahan

Metsästyskortti ja metsästysoikeus

Suomalainen metsästyskortti voidaan myöntää ulkomaalaiselle metsästäjälle metsästysvuodeksi kerrallaan. Saadakseen suomalaisen metsästyskortin ulkomaalaisen metsästäjän tulee esittää kotimaassaan voimassa oleva metsästyskortti tai muu luotettava selvitys siitä, että hänellä on oikeus metsästää kotimaassaan. Muutoin ulkomaalaisenkin metsästäjän on suoritettava suomalainen metsästäjätutkinto. Metsästyskortti tai todistus tulee esittää paperisena tai skannattuna jäljennöksenä tarvittavine käännöksineen riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajalle.

Riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja tilaa jahtivieraalle metsästyskortin metsästäjärekisterin asiointipalvelun kautta. Kortti lähetetään rekisteristä hakijan ilmoittamaan osoitteeseen/sähköpostiosoitteeseen ainoastaan toiminnanohjaajan tekemän tilauksen perusteella.

Ulkomaalaisellakin metsästäjällä tulee olla metsästysoikeus alueelle, jolla aikoo metsästää. Metsästyslupia myyvät tai antavat metsästysoikeuden haltijat, kuten metsästysseurat tai maanomistajat ja valtion maille Metsähallitus.

Todistus ampumakokeesta – ampumakokeen vastavuoroinen tunnustaminen

Ampumakoe tarvitaan metsästettäessä kiväärillä kuusipeuraa, saksanhirveä, japaninpeuraa, metsäkaurista, hirveä, valkohäntäpeuraa, metsäpeuraa, karhua tai villisikaa. Sama koskee, kun metsästetään metsästysjousella metsäkaurista, kuusipeuraa, saksanhirveä, japaninpeuraa, valkohäntäpeuraa, metsäpeuraa, muflonia tai villisikaa.

Riistanhoitoyhdistys antaa vastaavuustodistuksen toisessa maassa suoritetun voimassa olevan ampumakokeen tai muun luotettavan selvityksen perusteella. Selvityksessä on käytävä ilmi, että vieraalla on kotimaassaan oikeus metsästää vastaavan kokoisia riistaeläimiä. Metsästysjousen osalta toimitaan samoin.

Riistanhoitoyhdistyksen antama vastaavuustodistus (20 €) on pakollinen ja sen kirjoitetaan loppuvaksi ulkomaalaisen ampumakoetodistuksen tai vastaavan oikeuden päättymiseen, kuitenkin enintään kolmeksi vuodeksi. Ampumakoetodistuksen voi hankkia samalla kun vieraalle hankitaan suomalainen metsästyskortti.

Jos metsästäjällä ei ole ampumakoetodistusta tai hän ei pysty antamaan hyväksyttävää selvitystä, hänen on ammuttava suomalainen ampumakoe voimassa olevien säännösten mukaisesti. Ampumakokeita järjestävät riistanhoitoyhdistykset erityisesti kesäisin ja alkusyksyisin. Hyväksytystä kokeesta annetaan todistus, joka on voimassa kolme vuotta kokeen suorittamisesta. Ampujalla on oltava aselupa kokeessa käyttämäänsä aseeseen.

Suomalaiseen hirvenmetsästykseen osallistuville käynti ampumaradalla, aseiden kohdistaminen ja suomalaiseen hirvikuvioon harjoittelu on muutenkin hyödyllistä valmistautumista varsinaiseen metsästykseen.

Koirien ja aseiden tuonti Suomeen luvanvaraista

Ulkomaalainen metsästäjä voi tuoda mukanaan metsästyskoiran ja ampuma-aseet sekä patruunat. Maahantuonnin vaatimukset vaihtelevat sen mukaan, mistä maasta koira ja ase tuodaan.

Pohjoismaisten aselupien ja EU:n ampuma-asepassin haltija voi tuoda aseen mukanaan, mutta hänellä pitää olla maahan tullessaan lisäksi metsästyksen järjestäjän kirjallinen kutsu. Aselupa-asioissa, kuten maahantuontilupaa vieraan aseelle tai rinnakkaislupaa vieraalle hankittaessa, kannattaa asioida hyvissä ajoin poliisin kanssa.

Lisätiedot:

Suomen riistakeskuksen asiakaspalvelu, 029 431 2001, asiakaspalvelu@riista.fi

Riistanhoitoyhdistysten toiminnanohjaajien yhteystiedot

Eläinten maahantuontiluvat (ruokavirasto.fi)

Ampuma-aseiden maahantuonti ja luvat (poliisi.fi)

Seuraavat metsästäjätutkinto- ja ampumakoetilaisuudet

Suomi riistamaana -esite (suomi, ruotsi, englanti, saksa, venäjä)

Artikkeli Ulkomaalaisen metsästysvieraan metsästyskortti ajoissa kuntoon julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen riistakeskus.

Etelä-Savossa hirvilupia viime syksyä enemmän 26 Jun 2024 10:00 PM (10 months ago)

Suomen riistakeskuksen Etelä-Savon toimialueelle myönnettiin 3 183 hirven pyyntilupaa ja 755 valkohäntäpeuran pyyntilupaa. Hirven pyyntilupien määrä lisääntyi 264 ja peuralupien määrä väheni 142 kappaleella.

– Luvanhakijat ovat noudattaneet keväällä laadittuja verotussuunnitelmia erinomaisesti ja lupia on haettu suositeltu määrä. Lähes kaikki pyyntiluvat myönnettiin haetusti, kiittelee riistapäällikkö Petri Vartiainen riistakeskuksen Etelä-Savon aluetoimistolta.

Viime metsästyskaudella Etelä-Savon alueelta kaadettiin 2 915 hirveä ja 244 valkohäntäpeuraa. Yhdellä pyyntiluvalla saa kaataa aikuisen hirvieläimen tai kaksi vasaa. Saalissuositusten mukaisesti käytettynä nyt myönnetyillä pyyntiluvilla voidaan kaataa noin 4 000 hirveä, joka on merkittävästi laskennallista verotustarvetta suurempi määrä. Osa luvista on niin sanotuissa lupapankeissa, joita kohdennetaan luvansaajan harkinnan mukaan metsästyksen aikana havaittuihin hirvitihentymiin tai vahinkoherkille alueille.

Tulevan syksyn pyynnin tavoitteena on saada jäljelle jäävän hirvikannan tasoksi noin kolme hirveä tuhannella hehtaarilla. Tämä vastaa likipitäen nykyistä hirvikantaa. Toki alueelliset erot ovat suuria.

– Metsästys tuleekin sovittaa paikallisen tarpeen mukaan. Kantaa leikataan, jos se on tavoitteeseen nähden liian suuri ja tyydytään tuoton talteenottoon, jos kanta on tavoitellussa tasossa, muistuttaa Vartiainen.

Valkohäntäpeuran osalta tavoitteena on kannan hallittu leviäminen ja kasvu vahinkotilanne huomioiden. Lisääntyvä petopaine tuo lisää haasteita peurakannan hoitoon.

– Valkohäntäpeura on viime vuosikymmenenä levinnyt koko Etelä-Savon toimialueelle, mutta runsaslumiset talvet ovat hidastaneet levittäytymistä. Peuraluvan saaneiden tulee kiinnittää erityinen huomio saaliin tasapainoiseen rakenteeseen eli riittävän suureen vasa- ja naarasosuuteen. Harvimman kannan alueilla tähän on ohjattu myös pyyntilupaan asetetuilla ehdoilla, Vartiainen sanoo.

Hirvenmetsästys alkaa täydellä teholla lauantaina 12. lokakuuta. Valkohäntäpeuroja vahtimalla ja hirviä pelloilta voidaan ampua syyskuun alusta alkaen.

Artikkeli Etelä-Savossa hirvilupia viime syksyä enemmän julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen riistakeskus.

Hirvieläinten pyyntiluvat myönnetty Pohjois-Hämeeseen 26 Jun 2024 3:30 AM (10 months ago)

Suomen riistakeskuksen Pohjois-Hämeen alueelle on myönnetty 1 304 hirven pyyntilupaa ja 3 111 valkohäntäpeuran pyyntilupaa. Valkohäntäpeuran pyyntilupamäärä on pienentynyt peurakannan pienentymisen sekä lupamäärän kohtuullistamisen takia. Hirvilupien määrä kasvoi hieman.

Hirvikannan kasvun myötä hirven pyyntilupamäärä on viime vuotta hieman suurempi. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan hirvikanta on noussut kahdella Pohjois-Hämeen hirvitalousalueista, ja kahdella kanta on laskenut. Tavoitetasolla hirvikanta on kolmella neljästä hirvitalousalueesta, SA-PH-EH -alueen ollessa alle tavoitteen. Tulevan syksyn metsästyksellä tavoitellaan hirvikannan pysymistä tavoitetasolla.

Valkohäntäpeurakannan lasku on jatkunut. Pohjois-Hämeessä valkohäntäpeuraa on metsästetty tehokkaasti etenkin Jalannin, Lempäälän seudun, Sääksmäen-Valkeakosken ja Nokian seudun riistanhoitoyhdistysten alueilla. Kanta on tavoitteen yläpuolella vain SA-PH-EH -hirvitalousalueella, jolla tavoitteeseen pääseminen edellyttää edelleen tehokasta metsästystä. Muilla alueilla kanta pyritään pitämään tavoitteiden mukaisesti vakaana.

Viime vuonna valkohäntäpeuran pyyntilupia käytettiin 2366,5. Vaikka myönnetty lupamäärä on pienempi kuin viime vuonna, se mahdollistaa jopa viime vuotta suuremman saaliin, koska vuonna 2023 kaikkia myönnettyjä lupia ei käytetty.

Hirven ja valkohäntäpeuran metsästyskausi alkaa 1.9. vahtimismetsästyksellä. Valkohäntäpeuraa voidaan metsästää täysimittaisesti syyskuun viimeisestä lauantaista ja hirveä lokakuun toisesta lauantaista alkaen.

Liite vuonna 2024 myönnetyt hirvieläinten pyyntiluvat riistanhoitoyhdistyksittäin (pdf)

Artikkeli Hirvieläinten pyyntiluvat myönnetty Pohjois-Hämeeseen julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen riistakeskus.

Pohjois-Karjalaan 1 253 hirvenpyyntilupaa 18 Jun 2024 2:00 AM (11 months ago)

Suomen riistakeskus on myöntänyt Pohjois-Karjalaan 1 253 hirvenpyyntilupaa tulevalle metsästyskaudelle.

Myönnetty lupamäärä on 25 prosenttia suurempi kuin edellisellä metsästyskaudella. Edellisellä metsästyskaudella pyyntilupia myönnettiin 998 ja hirviä metsästettiin 1 162. Myönnetyt lupamäärät ovat riistanhoitoyhdistysten tekemien verotussuunnitelmien mukaisia.

Pyyntilupien määrä lisääntyi selvästi maakunnan länsiosan hirvitalousalueella. Myös maakunnan pohjoisosan ja keskiosan hirvitalousalueilla lupamäärä kasvoi edellisvuodesta. Eteläisellä hirvitalousalueella edellisen metsästyskauden metsästys pienensi hirvikantaa ja siellä lupamäärä pienenee 12 prosenttia.

Luonnonvarakeskus arvioi Pohjois-Karjalan hirvikannaksi edellisen metsästyskauden jälkeen 4 990 hirveä. Määrä oli 470 hirveä suurempi kuin vuotta aiemmin. Koko maapinta-alaan suhteutettuna hirvitiheys oli 2,8 hirveä tuhannella hehtaarilla. Pohjois-Karjalan riistaneuvosto on asettanut hirvitalousaluekohtaiseksi tiheystavoitteeksi 2,5–3,1 hirveä tuhannella hehtaarilla.

Hirvenmetsästyskausi alkaa lokakuun toisena lauantaina ja päättyy 15.1.2025.

Hirvenpyyntiluvanhakijoita oli Pohjois-Karjalassa tänä vuonna 190.

Hirvenpyyntiluvat riistanhoitoyhdistyksittäin kaudelle 2024 (pdf)

Artikkeli Pohjois-Karjalaan 1 253 hirvenpyyntilupaa julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen riistakeskus.

Lapin alueellinen riistaneuvosto keskusteli suurpedoista – karhukiintiön nosto tarpeen 13 Jun 2024 10:00 PM (11 months ago)

Lapin alueellinen riistaneuvosto kuuli alueen sidosryhmiä suurpetokantojen hoidosta, jonka jälkeen neuvosto käsitteli suurpetoasiaa kokouksessaan. Tuoreimpien kanta-arvioiden perusteella ilves- ja karhupentueiden määrä on kasvanut. Kantojen kasvu näkyy korvattavien porovahinkojen ja niiden perusteella myönnettyjen poikkeuslupien määrissä. Riistaneuvosto näkee tarpeelliseksi poronhoitoalueen karhukiintiön nostamisen.

Lapin alueellisen riistaneuvoston järjestämässä sidosryhmätilaisuudessa keskustelua herätti suurpetojen kanta-arviot, niiden menetelmät ja perustana olevat havainnot. Karhun osalta keskusteltiin edellisvuonna nopeasti täyttyneistä kiintiöistä ja kiintiöalueista. Lisäksi keskusteltiin kuntien tekemistä porovahinkotarkastuksista, jotka ovat tärkeitä järjestelmän uskottavuudelle, mutta vaativat paljon resursseja. Porotalouden edustajat nostivat esille muun muassa kustannukset, joita petojen pyynti aiheuttaa paliskunnille sekä suurpetojen aiheuttamien porovahinkojen korvaamiseen varattujen määrärahojen riittämättömyyden.

Riistaneuvosto pitää tärkeänä, että kanta-arviomenetelmiä kehitetään Pohjois-Suomen osalta, missä petoyhdyshenkilöverkosto on harva suhteessa alueen pinta-alaan.

– Päätöksenteko suurpetojen osalta perustuu Luonnonvarakeskuksen kanta-arvioihin. Arvioissa käytettäviä aineistoja tulee kehittää ja pyrkiä saamaan DNA-pohjaiset menetelmät havaintoaineiston rinnalle kanta-arvioiden pohjatiedoksi muillakin lajeilla kuin sudelle, toteaa alueellisen riistanneuvoston puheenjohtaja Jari Huhtamella.

Lapissa suurpetojen osalta Tassu-järjestelmään kirjattujen havaintojen määrä on kasvanut vuodesta 2018 alkaen. Riistaneuvosto kannustaa ilmoittamaan suurpetohavainnot petoyhdyshenkilölle.

Riistaneuvosto esittää karhukiintiön nostoa

Lapin alueellinen riistaneuvosto esittää poronhoitoalueen karhukiintiön nostoa itäisellä alueella 60 karhuun ja läntisellä alueella 20 karhuun.

Karhusta kirjattiin viime vuonna 217 havaintoa, joista 13 oli pentuehavaintoja. Havaintojen määrä on lähtenyt kasvuun vuosien 2020–2021 aallonpohjasta. Luke on arvioinut Lapin karhukannan suuruudeksi 100–200 vuotta vanhempaa karhua ennen metsästyskautta 2024. Havaintoaineiston heikon kattavuuden takia kanta-arvioon liittyy epävarmuutta.

Karhun aiheuttamien porovahinkojen määrässä on ollut kasvava trendi vuodesta 2011. Vuonna 2023 korvattiin 645 karhun aiheuttamaa porovahinkoa. Viime metsästyskaudella poronhoitoalueen karhukiintiöt olivat viime vuosia pienemmät ja ne täyttyivät aikaisin. Kiintiöiden 50 karhusta 12 ammuttiin Lapissa.  Kevään aikana Lapista on vahinkoperusteisilla poikkeusluvilla pyydetty neljä karhua, joista kolme Savukoskelta ja yksi Inarista.

Susien aiheuttamat vahingot kasvussa

Lapissa tehtiin vuoden 2023 aikana 128 havaintokirjausta susista. Havainnot ja suden aiheuttamat porovahingot painottuivat itärajan läheisyyteen sekä Sodankylään, Inariin ja Enontekiölle. Havaintoja ja suden aiheuttamia vahinkoja on myös muualta Lapista. Vuonna 2023 suden aiheuttamia porovahinkoja korvattiin 606. Vahinkomäärä on vuosina 2021 ja 2023 ollut korkeimmillaan 30 vuoden tarkastelujaksolla.

Kuluvan metsästysvuoden 2023–2024 aikana Lapista on pyydetty porovahinkojen perusteella myönnetyillä poikkeusluvilla yhteensä 21 sutta, joista 11 pyydettiin alkutalvesta Savukoskelta.

Ilvekselle aiempaa enemmän poikkeuslupia

Ilveksistä tehtiin 239 havaintokirjausta vuonna 2023. Ilveshavaintojen määrä on ollut kasvava vuodesta 2018 alkaen.  Luonnonvarakeskuksen (Luke) kanta-arviossa todettuja ilvespentueita esiintyy Lounais-Lapissa Simon, Keminmaan, Tornion ja Tervolan riistanhoitoyhdistysten alueella. Pentuemäärä on viime vuosina ollut kasvava. Pohjois-Suomen hallinto-oikeus asetti viime metsästyskaudelle Tornioon ja Keminmaahan myönnetyt kannanhoidolliset poikkeusluvat täytäntöönpanokieltoon.

Vuonna 2023 korvattiin 782 ilvesten aiheuttamaa porovahinkoa. Vahinkomäärän kehityksessä on nouseva trendi ja vahinkojen perusteella ilvekselle myönnettiin edellisvuosia enemmän poikkeuslupia. Talven 2023–2024 aikana pyydettiin yhdeksän ilvestä, joista kuusi Rovaniemen, Tervolan ja Ranuan alueelta, kaksi Savukoskelta itärajan läheisyydestä ja yksi Posiolta.

Ahma aiheuttaa eniten porovahinkoja

Ahmasta kirjattiin vuonna 2023 Lapissa 329 havaintoa. Kirjattujen havaintojen määrä on ollut vakaa. Havainnot painottuvat Ylä-Lappiin, itärajan läheisyyteen ja Posion, Ranuan, Rovaniemen ja Kemijärven rajapintaan. Ahman aiheuttamat porovahingot tapahtuvat samoilla alueilla.  Vahinkoja korvattiin vuonna 2023 kaikkiaan 1 999 kappaletta. Alkuvuonna 2024 tapahtuneiden vahinkojen määrä on viime vuoden vastaavaa ajankohtaa suurempi.

Korkein hallinto-oikeus antoi maaliskuussa ennakkoratkaisun ahmaluvista (KHO 2024:29). Ratkaisun mukaan Suomen riistakeskus ei ollut Natura-arvioinnin ja käytössään olleiden tietojen perusteella voinut varmistua siitä, ettei yhden ahman pyydystämiseen myönnettypoikkeuslupa heikentänyt merkittävästi Natura 2000 -kohteen suojelun perusteena olevaa luonnonarvoa. Suomen riistakeskuksen myöntämä poikkeuslupa oli siten luonnonsuojelulain vastainen, eikä lupaa olisi tullut myöntää.

Lisätietoja:

Sami Tossavainen, riistapäällikkö

puh. 029 431 2304

Artikkeli Lapin alueellinen riistaneuvosto keskusteli suurpedoista – karhukiintiön nosto tarpeen julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen riistakeskus.

Karhun kannanhoidollisten poikkeuslupien haku on auki 10 Jun 2024 12:48 AM (11 months ago)

Maa- ja metsätalousministeriö julkaisi asetusluonnoksen poikkeusluvan ja alueellisen kiintiön nojalla sallittavasta karhun metsästyksestä. Metsästysvuoden 2024 – 2025 enimmäismääräksi esitetään yhteensä 224 karhua, joista alueellisen kiintiön nojalla itäisellä poronhoitoalueella 60 yksilöä ja läntisellä poronhoitoalueella 10 yksilöä.

Poronhoitoalueen ulkopuolelle karhun kannanhoidollista poikkeuslupaa voi hakea Suomen riistakeskukselta Oma riista -palvelussa. Hakemukset toivotaan jätettävän viimeistään 24.6.

Hakemukset ovat julkisia asiakirjoja. Hakemuksen perusteluihin ei tule kirjoittaa tai liittää hakemuksen käsittelyn kannalta tarpeettomia tietoja, kuten yksityishenkilöiden nimiä, metsästysvuokrasopimuksia tai muita henkilöllisyyden paljastavia tietoja. Myöskään Tassu-järjestelmästä otettuja havaintokarttoja ja exceleitä ei tule liittää hakemukseen.

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote (mmm.fi)

Artikkeli Karhun kannanhoidollisten poikkeuslupien haku on auki julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen riistakeskus.